Tautisen paljon tietoa
Lääkärilehti pyysi lääkäreitä arvioimaan alansa artikkeleita nettitietosanakirja Wikipediassa. Mutta kuka on vastuussa nettitiedosta?
http://www.laakarilehti.fi/pics/maapallo.jpg
Lääkärilehti pyysi lääkäreitä arvioimaan alansa artikkeleita nettitietosanakirja Wikipediassa. Mutta kuka on vastuussa nettitiedosta?
Vinoutuneita painotuksia, outoja viitteitä ja vanhanaikaisia termejä. Nettitietosanakirja Wikipedian sairauksia käsittelevistä artikkeleista löytyy monenlaisia puutteita ja virheitä, mutta myös paljon hyvää.
Lääkärilehden pyytämät asiantuntija-arviot Wikipedian sairauksia käsittelevistä artikkeleista tuottivat vaihtelevia arvosanoja. Yksi artikkeli osoittautui lääkärin silmissä heikoksi, toinen kiitettäväksi.
Sama tilanne siis kuin netissä julkaistavassa tiedossa ylipäätään. Mitä sitten? Miten tämä minua liikuttaa? Näin ajattelee moni.
Asenne kaipaa korjaamista, ainakin jos puhutaan talkoovoimin kootusta Wikipediasta. Lääkärin vastuu alansa julkaistuista tiedoista on monimutkainen juttu.
– Jos alkaa aktiivisesti kritisoimaan Wikipedian puutteita, niin voi kysyä, miksi et korjaa niitä, toteaa teknologia- ja immateriaalioikeuteen erikoistunut tutkija Mikko Välimäki Svenska handelshögskolanista.
Välimäen mukaan lääkäreillä tai muilla asiantuntijoilla ei ole kollektiivista tai juridista vastuuta alansa julkaistuista tiedoista. Wikipedian toimintamallissa käyttäjät kuitenkin korjaavat virheet, joten jonkinlainen eettinen tai moraalinen vastuu on olemassa.
Lääketiede ei ole vahvoilla Wikipediassa
Lääkäri on alansa paras asiantuntija verkkomaailmassakin. Hän erottaa nettitiedosta virheet, subjektiiviset väritykset ja mainostarkoitukset. Potilaat ovat entistä valveutuneempia internetin käyttäjiä, mutta harva on samalla viivalla lääkärin kanssa.
– Ammattilaisten tulee tarjota netissä neuvontaa, ohjeita ja infoa. Mielestäni hyviä kanavia ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirien sivut tai riippumattomien potilasjärjestöjen sivut. Wikipediasta tai vastaavasta en katsoisi lääkärinä olevani vastuussa, syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö TYKS:sta toteaa.
Erikoislääkäri Tiinamaija Tuomi HYKS:sta on samalla linjalla vastuun suhteen. Wikipedia on maallikkojulkaisu, eikä artikkelien virheistä ole erityistä haittaa kenellekään.
– Uskoisi, että tosissaan tietoa haluavat ihmiset uskovat enemmän niin sanottujen virallisten asiantuntijatahojen sivuihin. Niiden löytäminen ei ole vaikeaa.
Tutkija Mikko Välimäki pitää suomalaisten medialukutaitoa melko korkeana. Jo peruskoulun käyminen antaa jonkinlaiset valmiudet lähdekritiikkiin.
Wikipedian painoarvo nousi pari vuotta sitten, kun Nature julkaisi vertailun siitä ja Encyclopedia Britannicasta. Wikipedia pärjäsi tarkkuudessa lähes yhtä hyvin kuin arvostettu tietosanakirja.
Välimäen oma luottamus nettitietosanakirjaan on aika hyvä, mutta riippuu aihealueesta. Terve kritiikki on aina paikallaan.
– Teknistieteelliset alat, historia ja yhteiskunta ovat Wikipediassa pisimmällä. Voisin kuvitella, että lääketiede ei ole vielä kovin hyvin edustettu erityisesti spesifeille alueille mentäessä.
Vastuun pallo lentää järjestöille ja yliopistoille
Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä katsoo, että alan tiedon taso verkossa on hyvin vaihtelevaa. Lääkärien pitää tuntea vastuunsa siitä. Muun muassa neuvontakysymykset ja nettiterapia ovat tärkeitä alueita.
Yksittäisen lääkärin sijaan vastuu voisi kuulua järjestöille. Esimerkiksi kansainvälinen depressiotutkijoiden järjestö ISAD on käynnistänyt projektin, jossa paikataan alan artikkeleita englanninkielisessä Wikipediassa.
– On monia tieteellisiä järjestöjä, jotka ovat ottaneet tällaisen tehtäväkseen. Se on varmasti oikea suunta. Ehkä Duodecim tai erikoislääkärijärjestöt voisivat myös olla oikeita toimijoita, Isometsä sanoo.
Mikko Välimäki uskoo, että pitkällä aikavälillä Wikipedian artikkelit esimerkiksi lääketieteessä lähestyvät oppikirjojen ja tietokantojen tasoa.
Yliopistoilla ja opettajilla voi olla olennainen rooli kehityksessä.
Välimäki tietää useita esimerkkitapauksia, joissa yliopistoporukka pyrkii järjestelmällisesti kehittämään oman alansa artikkeleita. Joissakin ulkomaisissa yliopistoissa taas kehotetaan lopputöiden ja seminaaritöiden tekijöitä korjaamaan Wikipedian artikkeleita. Välimäki on itsekin tehnyt niin.
– Jos opiskelija selvittää jotain tiettyä kysymystä ja laatii siitä kohtuullisen hyvälaatuisen tutkielman, niin onhan siitä hyötyä Wikipediassa sen sijaan, että se unohtuu arkistoihin.
Lue koko artikkeli perjantaina 11.4. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Miia Soininen
