Kiire toi lehti-ilmoitukset tutkimuspotilaiden rekrytointiin
"Kärsittekö masennuksesta?", kysyy kliinisen lääketutkimuksen ilmoitus Helsingin Sanomissa. Viereisellä sivulla on samankokoinen ilmoitus, joka otsikko on "Masennustutkimus". Näppituntuman mukaan kliinisiin lääketutkimuksiin potilaita rekrytoivia ilmoituksia on nyt enemmän kuin aiemmin.
http://www.laakarilehti.fi/pics/ilmoitus.jpg
"Kärsittekö masennuksesta?", kysyy kliinisen lääketutkimuksen ilmoitus Helsingin Sanomissa. Viereisellä sivulla on samankokoinen ilmoitus, joka otsikko on "Masennustutkimus". Näppituntuman mukaan kliinisiin lääketutkimuksiin potilaita rekrytoivia ilmoituksia on nyt enemmän kuin aiemmin.
Tuntuma on oikea, arvelevat sekä psykiatrian professori Hannu Koponen Kuopion yliopistosta että ilmoituksia ETENE:ssä seuraava pääsihteeri Ritva Halila.
Koponen toimii vastaavana tutkijana toisessa hiljattain ainakin Helsingin Sanomissa ja Kalevassa ilmoittaneessa masennuslääketutkimuksessa. Koposen käsityksen mukaan lehti-ilmoituksia on enemmän kuin 1990-luvulla, mutta muutaman edellisen vuoden ajan niiden määrä on pysynyt ennallaan. Itse kliiniset lääketutkimukset sen sijaan eivät ole lisääntyneet, huomauttaa Lääkelaitoksen ylilääkäri Esko Nuotto.
Ei vaikutusta tutkittavien valikoitumiseen
Ilmoittelun lisääntyminen liittyy Hannu Koposen käsityksen mukaan lääketehtaiden haluun kehittää molekyylejään aiempaa ripeämpään tahtiin, jotta rajallinen patenttisuoja-aika tulee käytettyä tehokkaasti hyödyksi. Vielä 1990-luvulla tutkimukset kestivät selvästi pitempään kuin nyt. Nykyään tutkittavat on löydettävä nopeasti, ja pelkästään omien potilaidensa joukosta rekrytoivan tutkijan aika käy vähiin.
– Potilaiden rekrytointi potilasvuosta ei ole jäänyt pois, mutta lehti-ilmoittelu on tullut sen rinnalle. Kun on kaksi katiskaa järvessä, saa enemmän kaloja kuin yhdellä, Koponen havainnollistaa.
Tutkimuspotilaiden valikoitumiseen ei Koposen mukaan vaikuta, ovatko potilaat löytyneet ilmoituksen perusteella vai tutkijan omien potilaiden joukosta. Tutkimukseen ei pääse mukaan pelkästään ilmoittautumalla.
– Kaikissa tutkimuksissa on mukaanottokriteerit ja poissulkukriteerit, joiden perusteella potilaat valitaan.
ETENE valvoo myös ilmoituksia
Suomessa aloittaa vuosittain 250–300 uutta kansainvälistä monikeskustutkimusta.
– Meillä tehdään asukasta kohden enemmän lääketutkimuksia kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, toteaa Hannu Koponen.
Kansainvälisten monikeskustutkimusten on saatava puoltava lausunto joko valtakunnalliselta terveydenhuollon eettiseltä neuvottelukunnalta ETENE:ltä tai sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta. Noin viidesosa tutkimuksista kulkee ETENE:n kautta.
– Yleensä lehti-ilmoituspohja arvioidaan samalla kuin tutkimussuunnitelmakin, ETENE:n pääsihteeri Ritva Halila kertoo.
Vaikka ilmoitukset muistuttavat paljon toisiaan, varsinaista ilmoitussapluunaa ei ETENE:ssä ole luotu. Ilmoitusten malli on muotoutunut aikojen kuluessa, kun niistä on pyritty karsimaan ylisanat, liiat lupaukset ja mainoksenomaisuus.
Usein yhtenä syynä ilmoitusten niukkaan informaatiosisältöön on myös yritysten varjelema liikesalaisuus.
Anne Seppänen
