Sairaanhoitopiirit polkevat hankintalakia
Kunnat ja sairaanhoitopiirit ostavat yhä kilpailuttamatta tai järjestävät näennäisiä tarjouskilpailuja. Oulussa kaupunki päätti hankkia 9 000 työntekijän työterveyspalvelut kilpailuttamatta.
http://www.laakarilehti.fi/pics/hankintalaki.jpg
Kunnat ja sairaanhoitopiirit ostavat yhä kilpailuttamatta tai järjestävät näennäisiä tarjouskilpailuja. Oulussa sairaanhoitopiiri hyllytti johtajansa omapäisten ostojen vuoksi, mutta samaan aikaan kaupunki päätti hankkia 9 000 työntekijän työterveyspalvelut kilpailuttamatta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri teki tutkintapyynnön johtajastaan Pentti Silvolasta tilintarkastuksessa havaittujen epäselvyyksien vuoksi. Virasta pidätetyn Silvolan on katsottu käyttäneen asemaansa väärin ja olleen esteellinen muun muassa hankintapäätöksissä.
Pari viikkoa sitten Oulun kaupunki hyväksyi liikelaitoksensa Oulun Työterveyden siirtämisen osaksi ODL Työterveyden kanssa perustettavaa uutta yhtiötä. Uuteen yhtiöön tulee 30 000 asiakasta liikelaitoksesta ja saman verran ODL:stä. Se on 70 prosentin osuudellaan Pohjois-Suomen työterveyshuollon suvereeni markkinajohtaja.
Oulun kaupunki siirtää 9 000 työntekijänsä työterveyshuollon yhtiöön ja kilpailuttaa hankinnan vasta neljän vuoden siirtymäajan jälkeen.
– Niinhän ei tietenkään saa tehdä, hämmästyy kilpailuasiantuntija, hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Miljoonaostoja ilman kilpailua
Oulun työterveyshuolto on vain yksi esimerkki hankintalain ohittamisesta. Sairaanhoitopiirit tekevät jopa kymmenien miljoonien eurojen hankintoja kilpailuttamatta.
Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen pitää markkinoiden kehityksen esteenä sitä, että piirit ostavat suoraan toisiltaan.
Kilpailutuskin voi olla näennäinen. Ortonin johtava ylilääkäri Seppo Seitsalo ja ylilääkäri Pekka Paavolainen ovat huomanneet, että heidät on usein suljettu pois jo tarjouspyynnössä. Työ pitäisi tehdä tietyssä paikassa tai tietyn matkan päässä tarjoajasta.
– Kun otetaan harppi käteen ja pyöräytetään se kilometrimäärä, niin sisään jää yksi sairaala, jota yritetään pitää hengissä. Näitä esimerkkejä on ollut useita, sanoo Paavolainen.
Tarjous voidaan myös räätälöidä halutulle myyjälle, ja kieltää osatarjoukset.
– Jos vaaditaan 3 000 tekonivelleikkausta vuodessa, siihen ei pysty kovin moni, kuvaa Seitsalo.
Äskettäin korkein hallinto-oikeus hylkäsi Lääkäriasema Pulssin valituksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin teknonivelleikkauksista. Pulssilla olisi ollut resursseja leikkauksiin, mutta ei opetukseen, jota myös vaadittiin. Pulssi piti tarjouspyyntöä Coxalle osoitettuna ja hankintalain vastaisena.
Ostaja päättää säännöistä itse
Hankintalaki takaa kuitenkin vain sen, että tarjouspyynnöstä ilmoitetaan avoimesti ja kaikkia kohdellaan reilusti.
– Säännöt ostaja voi asettaa pitkälti itse. Hän saa ostaa niin isoja kokonaisuuksia kuin haluaa. Ei hankintalaki avaa kilpailua viimeiseen nurkkaan asti, vaan niin pitkälle kuin ostaja on valmis avaamaan, sanoo Elise Pekkala, joka johti uutta hankintalakia valmistellutta työryhmää.
Sijainti ei yleensä saa olla tarjouksen este. Ostajalla on kuitenkin vapaus yhdistellä palveluita ja tavaroita tavalla, joka rajoittaa tarjoajien määrää.
– Se on lain hengen vastaista, mutta ei kirjaimen. Ostajan itsensä kannalta on ajattelematonta sulkea markkinoita. Yksinmyyjä osaa nopeasti hyödyntää asemansa ja määritellä sen mukaisen hinnan.
”Voi olla että Oulun sopimus menee nurin”
Hallitusneuvos Elise Pekkala muistuttaa, että kilpailuttamisessa esiintyviin epäkohtiin voidaan puuttua vain, jos yritykset valittavat niistä. Hän kehottaakin yrityksiä toimimaan, jotta markkinat kehittyisivät. Oulun tapausta hän ei tunne, mutta periaate on selvä.
– Hankintasopimusta ei voi siirtää uudelle yhtiölle kilpailuttamatta, jos siinä on uusia osakkaita mukana. Se ei ole enää sisäinen yksikkö.
Myös Oulun omassa virkamiesselvityksessä todetaan, että työterveyspalvelut pitäisi kilpailuttaa, kun ne siirtyvät uudelle yhtiölle. Siirtymävaiheeseen on kuitenkin nimetty kolme perustelua: henkilöstön aseman turvaaminen, nykyisen sopimuksen edullisuus ja uuden yhtiön tukeminen.
– Ei laki tunne sellaisia poikkeusperusteita kuin henkilöstön aseman turvaaminen. Jos tuosta joku alan yrittäjä valittaa, voi olla että menee nurin, arvelee Pekkala.
Terveystalon toimitusjohtajalla Martti Kiurulla on sama käsitys. Yritys harkitsee valittamista.
– Tottakai, olisimme olleet mielellämme mukana kilpailussa, sanoo myös Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl.
Mehiläinen voitti tänä vuonna Nokia Siemens Networkin valtakunnalliset työterveyspalvelut ja vei samalla Oulun kaupungilta 4 000 asiakasta. Sekin miettii markkinaoikeuteen valittamista.
Lääkäripalveluyritysten yhdistys LPY informoi kaupunkia kirjeellä ennen valtuuston kokousta.
– Pidämme hyvänä sitä, että liikelaitos yhtiöitetään. Toivotamme uuden toimijan tervetulleeksi alalle, mutta emme pidä perusteltuna sitä, että samassa yhteydessä tehdään suorahankinta kilpailuttamatta, sanoo toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Kaksoisroolit historiaan
LPY:n Ismo Partasen mielestä liikelaitokset vääristävät kilpailua. Niiden todellisista kustannuksista ei saa selvää, eivätkä ne voi mennä konkurssiin.
LPY suhtautuu nihkeästi julkisten leikkaussalien vuokraamiseen, jos toimintaan yhdistetään sairausvakuutuskorvaus. Vaarana on, että tiloista ei peritä todellista hintaa ja kilpailu vääristyy.
Tilojen ja laitteiden vuokran lisäksi pitäisi määritellä hinnat instrumenteille ja tarvikkeille. Lisäksi laitteet pitäisi huoltaa ja vakuuttaa.
– Jos tiloille asetetaan oikea hinta, niin voi olla, että tekijöitä löytyy vain oman talon sisältä. Miten määritellään muun henkilökunnan asema ja korvaus?
Lue koko juttu perjantaina 9.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Olli-Pekka Tiainen
Kuva: Topi Kairenius / Julkaisuosakeyhtiö Elias
