Äidin väsymys on riski lapsen terveydelle
Työaikojen jousto auttaa työn ja perheen yhteensovittamisessa, mutta epäsäännöllisillä työajoilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia.
Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan vanhempien pitkät ja epäsäännölliset työajat heikentävät sekä naisten että lasten hyvinvointia ja vähentävät perheiden yhteistä aikaa. Erityisesti suomalaisten lasten terveyteen vaikuttaa äidin ylikuormittuminen työssä. Miehillä tulos ei ole yhtä selvä.
Tutkimuksen mukaan lasten heikolle terveyden riski kasvaa Suomessa voimakkaammin kuin muissa Pohjoismaissa, jos äiti kokee itsensä työnsä takia ylikuormittuneeksi ja väsyneeksi. Naiset kokevat miehiä useammin, että lähimmät ihmissuhteet kuten perhe ja ystävät kärsivät työkiireitten vuoksi.
– Toisaalta tutkimukset puhuvat myös sen puolesta, että työ antaa positiivista energiaa, jonka avulla jaksaa suoriutua kotitöistä ja muista työn ulkopuolisista velvollisuuksista. Erityisesti naiset korostavat työn aktivoivaa ja itsenäisyyttä lisäävää merkitystä, sanoo tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta.
Työajan joustoilla kahdensuuntaisia vaikutuksia
Tutkimuksen mukaan työajan pituus on Pohjoismaissa Euroopan keskiarvoa. Pohjoismaisilla naisilla on keskiarvoa parempi työllisyysaste, suurempi työteho ja enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa ja työtahtiin. Kuitenkin Pohjoismaissa suurempi osa työssäkäyvistä kokee stressiä, univaikeuksia ja ärtyisyyttä.
Viime vuosikymmenien aikana globaali talous ja kasvavat tuottavuus- ja laatuvaatimukset ovat muuttaneet radikaalisti työelämää ja työaikajärjestelyjä. Monet palvelut ovat ympärivuorokautisesti auki ja viikonlopuista on tullut yhä useammalle työntekijälle arkinen työrupeama.
– Työaikavapauden myötä työelämä läikkyy helposti vapaa-aikaan ja perhe-elämään. Vapaus sisältää myös riskin ylisitoutumiseen työhön, jolloin työn ja muun elämän välinen raja hämärtyy, korostaa Kaisa Kauppinen.
Toisaalta työntekijän oma työaikataulujen hallinta on yhteydessä parempaan työn ja muun elämän tasapainoon. Työajan kontrollin lisäksi etätyöskentely ja vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja työtahtiin vaikuttavat myönteisesti työntekijän hyvinvointiin, stressiin sekä työn ja muun elämän tasapainoon.
