Ajan­kohtai­sta

Masennuspotilaan toipuminen jää usein kesken

Perusterveydenhuollon masennuspotilaiden tauti toistuu ja muuttuu helposti krooniseksi, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Terveyskeskuksen masennuspotilaista melkein 90 prosentilla oli toipumista hidastavia muitakin psykiatrisia tai kroonisia fyysisiä sairauksia, osoittaa LL Maria Vuorilehdon väitöstutkimus. Puolentoista vuoden kuluttua tehdyssä uusintatutkimuksessa neljännes potilaista sairasti yhä samaa depressiota, ja puolet potilaista oli toipunut vain osittain tai depressio oli jo uusiutunut.

– Erityisen huonoa toipuminen oli päihdeongelmaisilla tai fyysisesti sairailla potilailla sekä niillä, joiden riippuvaiset, estyneet ja vaativat persoonallisuuden piirteet ylläpitivät masentuneisuutta, Vuorilehto toteaa.

Vuorilehdon tutkimuksen tavoite oli luoda aiempaa kattavampi käsitys terveyskeskuspotilaiden depressiosta. Tutkimuspotilaiden mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen liittyvät diagnoosit kartoitettiin haastattelumenetelmällä ja sairauskertomuksista. Yli tuhat satunnaista vantaalaista potilasta vastasi masennusoirekyselyyn käydessään terveyskeskuslääkärin vastaanotolla vuonna 2002. Ne, joilla oli masennusoireita, haastateltiin puhelimitse. Lopulliseen tutkimusryhmään valittiin 137 potilasta, jotka olivat jo yli kaksi viikkoa kärsineet vähintään kahdesta vakavan masennustilan oireesta.

Melkein kaikilla tutkimusryhmän potilailla vakavan masennuksen diagnoosin kriteerit olivat ainakin joskus täyttyneet, ja kaksi kolmasosaa sairasti vakavaa masennusta tutkimusajankohtana. Valtaosalla sairaus oli jo toistuvaa, ja viidenneksellä se oli kroonista.

– Monet tutkimusryhmän potilaat olivat olleet myös psykiatrisessa hoidossa, mutta he olivat siirtyneet terveyskeskuksen hoitoon huonosti toipuneina, väittelijä sanoo Maria Vuorilehto.

Itsetuhoiset ajatukset olivat yleisiä terveyskeskuksen depressiopotilailla, mutta ne olivat tavallisesti jääneet lääkäreiltä tunnistamatta. Tutkimukseen osallistuneista potilaista 17 prosenttia oli jossain vaiheessa yrittänyt itsemurhaa.

– Itsemurhien ehkäisyn kannalta depressiopotilaiden itsetuhoisiin ajatuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota. Hoidon kehittämisessä on huomioitava masennuksen runsas uusiutuminen ja kroonistuminen terveyskeskuspotilailla, Vuorilehto tiivistää tutkimuksen viestiä.

LL Maria Vuorilehdon väitöskirja tarkastetaan 16.5.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirja julkaistaan Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjassa A 14/2008.

Marianne Jansson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030