Sähköisen reseptin edut valuvat pois organisaatioista
Sähköisen reseptin hyödyt organisaatioille jäävät epäselviksi, sillä yhteiskunnallisen tason hyödyt eivät motivoi käyttöönottoon, todetaan väitöstutkimuksessa.
Sähköisen reseptin pilottihanke alkoi teknisenä kokeiluna, eikä hankkeessa ollut kiinnitetty huomiota siihen, mitä hyötyä organisaatiolle on uuden järjestelmän käyttöönotosta. Turun kauppakorkeakoulussa tarkastettava KTM Lauri Salmivallin väitöstutkimus esittääkin järjestelmän hyötyjen kriittistä tarkastelua verkoston eri tasoilla.– On kysyttävä, mitä hyötyä järjestelmästä on yhteiskunnallisella tasolla, mitä hyötyjä järjestelmästä on sen käyttöön ottavalle verkostolle ja mitä hyötyjä järjestelmästä on verkoston yksittäiselle toimijalle. Kysymyksiin on löydettävä vastaus, ennen kuin järjestelmää aletaan ottaa laajemmin käyttöön, Lauri Salmivalli muistuttaa.
Väitöstutkimuksen mukaan yhteisten tavoitteiden epäselvyys tai puuttuminen kokonaan vaikeuttaa verkostomaisesti toimivan tietojärjestelmän käyttöönottoa.
– Vaikka järjestelmän hyödyt laajemmalla tasolla tunnustetaan, kokevat osallistujat, ettei järjestelmä tuo heille hyötyä. Päinvastoin koetaan, että hyödyt valuvat muille toimijoille kustannusten ja lisätöiden jäädessä oman organisaation harteille, Lauri Salmivalli kuvailee.
Pilottihankkeessa vain muutamia satoja reseptejä
Tutkitussa pilottihankkeessa sähköisten reseptien määrä jäi erittäin pieneksi. Vuositasolla Suomessa toimitetaan noin neljäkymmentä miljoonaa reseptiä, ja sähköisiä reseptejä toimitettiin koko pilotin aikana joitakin satoja.
– Jotta sähköisen reseptin kaltaisen järjestelmän mahdolliset hyödyt realisoituisivat, tulisi sähköisten reseptien volyymin oltava huomattava. Muuten maksetaan kahden rinnakkaisen järjestelmän kustannuksista, mutta uuden, sähköisen toimintatavan hyödyistä ei päästä nauttimaan, Salmivalli toteaa.
Sähköisen reseptin käyttöönotto on valittu monissa maissa kärkihankkeeksi terveydenhuoltoalan organisaatioiden välisen tiedonsiirron sähköistämiseksi. Sähköisen reseptin on toivottu esimerkiksi helpottavan potilaan kokonaislääkityksen tarkastelua, vähentävän reseptiväärennösten määrää sekä nopeuttavan ja tehostavan lääkemääräysprosessia.
Sähköisen reseptin käyttöönoton arviointihanke toteutettiin Stakes johtamana kahdessa peräkkäisessä hankkeessa vuosina 2004–2006. Sähköisen reseptin pilottihanke lopetettiin vuonna 2006 ja uusi sähköisen reseptin käyttöönottoon tähtäävä hanke alkoi vuoden 2008 alkupuolella.
KTM Lauri Salmivallin tietojärjestelmätieteen alan väitöstutkimus tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa 16.5.2008.
Marianne Jansson
