Irti väestövastuusta
Yhä useampi kunta on luopunut väestövastuusta tai ainakin muokannut sitä. Mikkelissä työskentelevä lääkäri Ritva-Leena Mehtälä sanoo, että hänen mahdollisuutensa hallita työaikaansa parani kaupungin luopuessa väestövastuusta.
http://www.laakarilehti.fi/pics/mehtala.jpg
Yhä useampi kunta on luopunut väestövastuusta tai ainakin muokannut sitä. Mikkelissä työskentelevä lääkäri Ritva-Leena Mehtälä sanoo, että hänen mahdollisuutensa hallita työaikaansa parani kaupungin luopuessa väestövastuusta.
Terveyskeskukset ovat jättämässä väestövastuun taaksensa. Omalääkärimallista on purnattu jo pitkään hartaasti siellä, missä se on osoittautunut liian suureksi taakaksi.
Kuluneen vuoden aikana yhä useampi kunta on siirtynyt sanoista tekoihin, ja joko hylännyt väestövastuun tai muokannut sitä paremmin tarpeisiinsa sopivaksi.
Hylkääjiin kuuluu Loviisan malli, jossa ei luoda minkäänlaista potilaslistaa. Siinä lääkärillä on minimimääräinen peruspalkka, jonka päälle potilaskäynnit ja kannanotot kasaavat ansioita. Niistä maksetaan käytetyn ajan ja vaativuuden perusteella. Työaika on sidottu 37 tuntiin viikossa, joskin ylitöitä saa tehdä ja ne korvataan erikseen. Malli on käytössä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja sovelletusti Mikkelissä.
Listautumismalli puolestaan säilyttää omalääkärijärjestelmän, mutta siinä potilailla on mahdollisuus valita lääkärinsä. Lääkäriliiton suosituksen mukaan potilaita saa olla listalla 1 000–2 000 henkeä, joista enintään 300 kuuluu vastaanotolla kolme kertaa tai useammin vuodessa käyvään perusväestöön. Listautumismallissa lääkäri säätelee työaikaansa rajoittamalla listansa kokoa.
Vantaan terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö on muokannut listautumismallia huomioimaan lääkäreiden erikoisosaamisen. Vantaalle suunnitellussa mallissa kaikilla potilailla ei olisi omalääkäriä. Vielä toteutumatonta Vantaan mallia myötäilee Sipoossa äskettäin käyttöön otettu versio.
Mikkelissä ratkaisuihin pakon edessä
Mikkelin kaupunki oli viime syksynä puun ja kuoren välissä. Lääkäripula ravisteli terveyskeskusta niin, että loputkin lääkäreistä uhkasivat pudota kyydistä. Työryhmä selvitti koko terveyskeskuksen ulkoistamista, konkarilääkärit pelkäsivät eläkkeidensä puolesta ja harmittelivat mikkeliläisten kurjaa hoitoa.
Terveyskeskusta ei ulkoistettu, vaan ratkaisuksi löytyi väestövastuusta luopuminen. Päätös tehtiin johtavan ylilääkärin Pekka Pölläsen mukaan pakon edessä.
Mikkelissä maaliskuun alussa voimaan tullut paikallinen sopimus on sovellus Loviisan mallista. Siinä lääkäri saa virkaehtosopimuksen minimipalkan, jonka päälle jokainen lääketieteellinen kannanotto kasaa ansioita. Puhelinneuvonnasta saa vähiten rahaa, pitkästä terveystarkastuksesta eniten.
– Väestövastuu-vessiin sisältyy aikamoisia sudenkuoppia. Se voi kannustaa hoitamaan potilaita nopeasti ja pintapuolisesti. Uusi mallimme kannustaa käyttämään potilaiden hoitamiseen aikaa ja tekemään työtä laadukkaasti, Pöllänen sanoo.
Työn hallinta on parantunut
Vuodesta 1985 Mikkelissä lääkärinä työskennellyt Ritva-Leena Mehtälä on huojentunut. Kun hän työskenteli yhden lääkärin terveysasemalla, väestövastuu toimi. Potilaat olivat tulleet tutuiksi, eivätkä työt kasaantuneet.
Kaksi ja puoli vuotta sitten terveysasema lakkautettiin, ja Mehtälä siirtyi Pankalammen pääterveysasemalle.
– Aito väestövastuu jäi samalla. Ne alueet joilla ei ole ollut omalääkäriä, ovat olleet surkeassa jamassa, Mehtälä toteaa.
Mikkelissä pohditaan edelleen, tulisiko puolet vastaanottotyöstä ulkoistaa.
Pankalammelta puuttuu edelleen toistakymmentä virkalääkäriä. Mehtälä arvioi kuitenkin tilanteen kohentuneen työaikasuojan myötä.
– Mielestäni työn hallinta on parantunut. Tuskin kukaan meistä odottikaan, että työn määrä vähenisi. Nyt ylitöitä ei ole pakko tehdä, vaan niiden määrän voi rajata jaksamisen ja taloudellisten tarpeiden perusteella, Mehtälä sanoo.
Hän ei osaa vielä arvioida tilipussinsa muutosta. Pöllänen sanoo, että muutoksen kustannusvaikutuksista on liian aikaista sanoa mitään.
– Sellainen tuntuma on, että lääkäreiden ansiot ovat kasvaneet tuntuvasti, Pöllänen sanoo.
Sipoo hylkäsi väestövastuun
Tuorein väestövastuusta irtaantuja on Sipoo. Johtava lääkäri Kati Liukko on Pekka Pölläsen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei muuta vaihtoehtoa ollut.
Liukko arvioi, että yhä useampi kunta tulee etsimään uusia vaihtoehtoja väestövastuun tilalle. Pääsyy on lääkäripula: Myös Sipoossa lääkäreiden vastuuväestö kasvoi yli äyräidensä, eikä rekrytointi enää sujunut.
Liukko yritti lisätä virkojen määriä luodakseen työnhakijoille toiveikkaan työympäristön, mutta kuntapäättäjät eivät tähän taipuneet.
– Perusteluna oli se, ettei vanhojakaan virkoja ollut täytetty, Liukko sanoo.
Rekrytoinnin helpottaminen työaikasuojalla ei ollut Liukon mukaan ainoa syy väestövastuun hylkäämiseen. Kuntalaisten jonotusajat lääkärille vaihtelivat yhdestä seitsemään viikkoa.
– Se vaatii lääkäriltä myös aika paljon tilastoimista, listojen täyttämistä ja rahan ajattelemista. Eivät lääkärit halua sitä, he haluavat hoitaa potilaita.
Loviisan mallin kehittäjä puolustaa väestövastuuta
Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä kehitetty malli on yksi tapa luopua väestövastuusta. Loviisan malli ei kuitenkaan ole innovaatio, joka selättäisi erinomaisuudellaan väestövastuun.
Väestövastuu kampitettiin siinä vaiheessa, kun omalääkärijärjestelmää käytettiin kasaamaan potilaita väestövastuulääkäreiden harteille sen sijaan, että perusterveydenhuoltoon olisi perustettu uusia virkoja. Loviisan seudun ylilääkäri Tero Taipale harmittelee asiaa.
– Väestövastuun perusidea ei ole paha. Työajattomuus sopii hyvin lääkärin työhön, mutta lääkärin tulisi voida hallita työaikaansa. Nyt tilanne on se, että loman jälkeen lääkärin pitää tehdä kaksi kertaa enemmän töitä.
Loviisaan malli ei ole tuonut lisää lääkäreitä, mutta kiinnostusta se on herättänyt.
– Ei tämä malli tee meistä muita terveyskeskuksia houkuttelevampaa työpaikkaa. Meille on kuitenkin tullut nuorilta lääkäreiltä yhteydenottoja suoraan ilman reppufirmaa. Se on aivan ennenkuulumatonta.
Optimaalisen työehtosopimuksen tavoittelemisen sijaan Taipale pitää muutosta tärkeimpänä.
– Muutos tuo aina lisää tehoa työhön. En usko nykyisen mallin olevan pysyvä ratkaisu. Mielestäni väestövastuusta ei pitäisi luopua kokonaan. Kun työvoimaa on tarpeeksi, käytössä pitäisi olla useita erilaisia malleja, joita soveltaa tilanteen mukaan.
Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Paula Myöhänen
Keskustele aiheesta Lääkärilehden Keskustelutaululla.
