Ajan­kohtai­sta

Naisten ja miesten sydäntauteja on tutkittava myös erikseen

Naisten ja miesten sydän- ja verisuonitautien geenitaustassa on eroavuuksia, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Tulehdusreaktioon liittyvillä geeneillä on vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, mutta miehillä ja naisilla eri tavoin.

FM Mervi Alanne havaitsi väitöstyössään, että soluja hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta suojaavaa SEPS1-kalvoproteiinia tuottavalla SEPS1-geenillä on yhteys naisten sepelvaltimotaudin ja iskeemisen aivohalvauksen riskiin. Kysymyksessä oli ensimmäinen kansainvälisellä tasolla julkaistu tutkimus, jossa on osoitettu geneettisen variaation SEPS1-geenin alueella vaikuttavan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

Alanne tutki myös seitsemää interleukiini 6 -sytokiiniin liittyvää geeniä, jotka säätelevät tulehdusreaktiota. Tutkimuksen perusteella yksi IL-6-geenin muoto on yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin miehillä. Lisäksi havaittiin toisen saman geenin muodon ja erään FGA-geenin muodon yhdysvaikutuksen suojaavan näiltä sairauksilta.

Väitöstutkimuksessa kuvattiin useita löydöksiä, joissa geenien yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin liittyi vain toiseen sukupuoleen.

– Useimmiten näiden geenien yhteys tauteihin ilmeni vain naisilla. Tämä korostaa miehillä ja naisilla erikseen tehtävän sydän- ja verisuonitautitutkimuksen tärkeyttä, Alanne sanoo.

FM Mervi Alanteen väitöskirja tarkastetaan 16.5.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirja julkaistaan Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjassa A 13/2008.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030