Ajan­kohtai­sta

Kutsuntatarkastusten seula vuotaa

Liki 2 000 alokasta kotiutetaan kahdessa viikossa palvelukseen astumisesta. Moni keskeyttänyt putoaa tyhjän päälle.

Noin 7 % varusmiehistä joudutaan passittamaan takaisin siviilin kahden ensimmäisen viikon aikana. Tämä tarkoittaa lähes kahtatuhatta asevelvollista vuodessa. Lääkintäkenraalimajuri Pentti Kuronen Sotilaslääketieteen keskuksesta pitää määrää jo hälyttävän suurena.

– Joissain pienissä palveluspaikoissa kato saattaa olla jopa viidennes koko saapumiserän vahvuudesta, Kuronen sanoo.

Puolustusvoimissa onkin nyt käynnistetty koko terveystarkastusketjun tehostaminen.

– Tähän asti eivät terveyskeskusten suorittamat ennakkotarkastukset eivätkä edes lähempänä palvelukseen astumista tehtävät kutsuntatarkastukset ole seuloneet riittävän tarkasti pois heitä, joilla ei ole terveydellisiä edellytyksiä suoriutua palveluksesta, Kuronen sanoo.

Sopeutumisongelmat suurin syy

Kurosen mukaan mielenterveyteen liittyvät syyt ovat suurin yhteinen nimittäjä sille, miksi palvelus keskeytyy heti alkumetreillä. Lähes puolet keskeyttämisen syistä liittyvät varusmiehen sopeutumisongelmiin. Psyykkisten syiden vuoksi keskeyttäneiden osuus on 3 % koko saapumiserästä.

– Vakavat psyykkiset sairaudet ovat harvinaisia. Pääsääntöisesti ongelmat liittyvät kykyyn olla ja toimia ryhmässä, sietää paineita ja käskyjä. Siviilielämän sosiaaliset ongelmat heijastuvat voimakkaasti armeijan aloitukseen, ja henkisesti oireileva varusmies on paras passittaa kotiin hänen omansa ja muiden palvelusturvallisuuden vuoksi, Kuronen kertoo.

Seuraavaksi suurin syy siviiliin paluuseen kahden ensimmäisen viikon aikana ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat. Noin 16 % kaikista kotiutussyistä liittyy tähän; lähinnä alaraajojen ja selän alueen rasitusongelmiin.

– Kaikkea ei voi siviilissä lääkärin tarkastuksessa ennakoida, mutta olemme huomanneet varuskunnissa tulotarkastuksissa, että iso osa ongelmista olisi voitu havaita jo terveyskeskuksen ennakkotarkastuksissa sekä viimeistään kutsuntatarkastuksessa. Sotilaslääketieteen keskus onkin nyt aloittanut sekä ennakko-, että kutsuntatarkastusten tehostamiseen tähtääviä toimia, Pentti Kuronen kertoo.

Palveluksen keskeyttänyt jää usein tyhjän päälle

Tarkastuksiin on laadittu uudet ohjeet ja laatukriteerit tänä vuonna. Tarkastuslääkäreille on annettu koulutusta. Lisäksi puolustusvoimien sairaanhoitaja vielä haastattelee kutsunnoissa kaikki terveydellisiin riskiryhmiin kirjatut.

– On nuoren ihmisen kannalta kohtuutonta, että varusmiespalvelus keskeytyy heti alkuunsa jonkin sellaisen syyn vuoksi, joka olisi voitu havaita jo kutsunnoissa. Ihminen on joutunut tekemään monia järjestelyitä, lykkäämään opiskelupaikan vastaanottamista tai lähtemään työpaikastaan. Sitten hän putoaakin tyhjän päälle, pahoittelee Kuronen.

Tämän vuoden ensimmäisessä erässä armeijan harmaisiin astuneista keskeytti terveyssyistä ensimmäisen kahden viikon aikana 6,8 %. Seuraavat varusmiehet astuvat palvelukseen 7. heinäkuuta. Sotilaslääketieteen keskus toivoo, että heinäkuussa osuus ei enää olisi yhtä suuri, vaan tehostettu tarkastusjärjestelmä alkaisi tuottaa tulosta.

Armeija myös tervehdyttää

Viime vuosi oli erityisen vaikea varuskunnissa, sillä peräti 3 603 varusmiestä joutui jättämään palveluksensa kesken. Puolet heistä keskeytti kahden ensimmäisen viikon aikana, puolet myöhemmin.

– Mielenterveysongelmat näkyvät yleensä heti alussa, ja palveluksen edetessä keskeyttämisen syitä ovat useimmiten tapaturmat, alaraajojen rasitusvammat tai hengityselinten sairauksien paheneminen, kertoo Pentti Kuronen.

Vaikka keskeyttämiset ovat lisääntyneet, silti ehdoton enemmistö suoriutuu armeijasta kunnialla.

– Esimerkiksi mielenterveysongelmista tiedetään kärsivän 15–20 % kutsuntaikäisistä, mutta vain 5 %:lla varusmiespalvelus jää kokonaan suorittamatta mielenterveyssyistä. Osa lykkäystä saaneista pääsee vaikeuksistaan; monella armeija-aika myös tavallaan ”tervehdyttää” elämää, Kuronen kuvailee.

Viime aikoina on julkisuudessa riepoteltu nuorten miesten olevan lihavia ja rapakuntoisia. Kurosella on näyttää tätä todistavia tilastoja pitkältä ajalta, sillä Puolustusvoimat on tunnollisesti kerännyt ja säilyttänyt näitä tietoja.

– Toisaalta tiedämme myös, että esimerkiksi huumeiden käyttö on ollut vähenemässä, Pentti Kuronen huomauttaa.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030