Psykiatriset häiriöt ovat yleisiä nuorilla aikuisilla
Matala koulutustaso ja työttömyys lisäävät häiriöiden riskiä tuntuvasti.
Nuorista aikuisista 15 prosenttia kärsii mielenterveys- tai päihdehäiriöstä, ja 40 prosentilla oli ollut sellainen jossakin elämän vaiheessa. Yleisimpiä häiriöitä olivat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus. Esiintyvyysluvut ovat eurooppalaista keskitasoa.Mielenterveyshäiriöt, erityisesti masennus-, ahdistus- ja syömishäiriöt, olivat naisilla tavallisempia kuin miehillä. Miehillä puolestaan esiintyi selvästi enemmän päihdehäiriöitä kuin naisilla. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että ero on kapenemassa ja päihdehäiriöiden osuus kasvaa tutkimuksen nuorimpien ikäluokkien naisten keskuudessa.
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa kartoitettiin kattavasti 20–34-vuotiaiden suomalaisten nuorten aikuisten mielenterveyttä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2003–2005 ja se on ensimmäinen laaja selvitys suomalaisten nuorten aikuisten mielenterveydestä. Mielenterveysoireilua kartoittaneen kyselylomakkeen palautti yli 1 300 henkilöä, joista osa kutsuttiin tutkimushaastatteluun. Haastatteluun osallistui noin 550 henkilöä. Tutkimus on juuri julkaistu Psychological Medicine -lehdessä.
Aktiivisimmat saavat hoitoa
Ajankohtaisesta mielenterveys- tai päihdehäiriöstä kärsivistä 58 prosenttia oli jossain elämänsä vaiheessa saanut asiantuntija-apua tai hoitoa mielenterveydellisen ongelman vuoksi, mutta vain alle neljäsosalla heistä oli tutkimushetkellä hoitokontakti. Toisaalta hoitokontakti oli lähes 80 prosentilla niistä, jotka itse arvioivat tarvitsevansa tutkimushetkellä terveyspalveluja mielenterveydellisten ongelmien takia.
Vaikuttaakin siltä, että hoitoa on saatavilla, jos henkilö itse kokee tarvitsevansa apua ja hakeutuu hoidon piiriin. Terveydenhuollon haasteeksi jää suuri joukko oireilevia nuoria aikuisia, jotka eivät aktiivisesti hae ammattiapua.
Yhteys matalaan koulutustasoon ja työttömyyteen
Mielenterveys- ja päihdehäiriöillä on tutkimuksen perusteella yhteys matalaan peruskoulutustasoon ja työttömyyteen. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla oli selvästi vähemmän sekä mielenterveys- että päihdehäiriöitä kuin alemman pohjakoulutuksen suorittaneilla. Työttömyys liittyi erityisen vahvasti päihdehäiriöihin: lähes neljännes työttömistä kärsi päihdehäiriöistä tai -riippuvuudesta, kun taas työllisistä osuus oli noin 5 prosenttia. Lisäksi työttömillä esiintyi ajankohtaisia mielenterveyshäiriöitä yli nelinkertaisesti työllistyneisiin verrattuna.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida vastata siihen, oliko koulutus- ja työtilaisuuksien puute myötävaikuttanut mielenterveysongelmien kehittymiseen vai olivatko vaikeudet opiskelussa ja työelämässä seurausta mielenterveysongelmasta.
