Ajan­kohtai­sta

Mammuttijärjestelmä ottaa ensiaskeleitaan

Suomen suurin tietojärjestelmä, kansallinen terveysarkisto, ruopii lähtökuopissaan. eReseptin käyttöönoton pitäisi käynnistyä ensi syksynä. Yhteyksiä ei tosin ole vielä päästy edes testaamaan.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kanta.jpg
Suomen suurin tietojärjestelmä, kansallinen terveysarkisto, ruopii lähtökuopissaan. eReseptin käyttöönoton pitäisi käynnistyä ensi syksynä. Yhteyksiä ei tosin ole vielä päästy edes testaamaan.

Suomen suurin tietojärjestelmä, kansallinen terveysarkisto KanTa, koostuu kolmesta osasta, reseptikeskuksesta (eResepti), potilastiedon arkistosta (eArkisto) ja kansalaisen katseluyhteydestä (eKatselu), joista reseptikeskus on edennyt testausvaiheeseen.

eReseptin käyttöönotto alkaa syksyllä 2008 Kotkassa ja Turussa. eArkiston käyttöönotto alkaa vuoden 2009 alussa Kuopiossa. eKatselu avautuu syksyllä 2008 eReseptin tahdissa. Järjestelmien käyttäjiksi on lakisääteisesti tultava vuoteen 2011 mennessä kaikkien apteekkien, julkisen terveydenhuollon sekä niiden yksityisten lääkärinvastaanottojen, jotka arkistoivat tietoja sähköisesti. Potilastietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on TEO:n antama varmenne.

Edelläkävijän ratkaisuja

Mammuttimainen KanTa on ainoa laatuaan koko maailmassa. Sellaisen rakentaminen tiukassa aikataulussa herättää ryöpyn epäileviä kysymyksiä. Eikö Suomessa olisi voitu odottaa, että jossain olisi kehitetty vastaava järjestelmä ja ottaa oppia siitä?

– Terveydenhuolto on kaikkialla hyvin erilaista ja muun muassa kulttuurilliset asiat vaikuttavat paljon. Esimerkiksi Saksassa ei missään tapauksessa haluta, että yhdessä paikassa, viranomaisen hallussa on paljon arkaluonteista tietoa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari vertaa.

– Useimmissa maissa ollaan vasta suunnitteluvaiheessa, eikä terveydenhuollon ammattilaisilla ole sähköisiä potilaskertomuksia laajassa käytössä.

Iivari myöntää, että terveydenhuollon järjestelmissä on monta kerrosta eri ikäistä ohjelmistoa ja teknologiaa, joten uusien ominaisuuksien lisääminen on vaikeaa.

– Samaa kertomusjärjestelmää käyttävät sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat muodostaneet tilaajaklustereita, jotka yhteistyössä kehittävät järjestelmää kansallisten vaatimusten mukaisiksi. Tällaisia klustereita on kuusi ja ne saavat ministeriöltä rahallista tukea. Pidämme parhaillaan eResepti-katselmointeja ja samalla käymme läpi käytettävyysasioita, Iivari sanoo.

Turussa viritellään eReseptiä toistamiseen

Turussa odotellaan parhaillaan yhteyttä eReseptikeskukseen, jonka olisi pitänyt avautua testaukseen jo pari kuukautta sitten. Kaupungin terveystoimen perusterveydenhuollon ylilääkäri Arto Raassina ei ole kuitenkaan vielä huolissaan.

– Koko organisaatiomme käyttää Pegasos-potilastietojärjestelmää, jolla reseptit on tehty jo vuosia. Muutos eReseptiin ei siten ole kovin suuri.

Turussa eReseptiä on valmisteltu jo kuusi vuotta, ensimmäistä pilottia testattiin vuoteen 2006 saakka. Sitten hanke pistettiin jäihin, koska sen valtakunnalliseen käyttöönottoon ei ollut vielä valmiuksia.

Raassinan mukaan ratkaiseva asia eReseptin hyödyllisyyden kannalta on potilaan suostumuksen selkeä ja yksinkertainen käsittely.

– Lääkärin työn kannalta tiedon saaminen potilaan hoidosta reaaliajassa yli organisaatiorajojen parantaa laatua ja vähentää päällekkäisiä tutkimuksia. Tällä hetkellä suostumuskäytäntö on tässäkin haaste. Parasta olisi, jos yksi suostumus kattaisi koko sairaanhoitopiirin ja olisi voimassa niin kauan kuin hoitosuhde kestää.

Raassina epäilee, että monimutkainen toteutus tekisi koko mammuttihankkeesta vain kalliin arkiston.

– Jos tietoja haetaan monen polun kautta, tieto jää hakematta. Toivottavasti terveydenhuoltolaki mahdollistaa yhden rekisterinpitäjän koko sairaanhoitopiirin alueelle. Näin tietojen luovutus helpottuu.

Sähköisen reseptijärjestelmän pioneerityötä tehnyt ylilääkäri muistuttaa, että onnistuminen eArkistossa vaatii yhtenäisiä tiedon kirjaamiskäytäntöjä koko maassa.

– Tällä hetkellä käytännöt ja järjestelmät ovat hyvin kirjavia. Tietoa pitää syöttää eArkistoon yhteismitallisesti.

Tuttu näkymä jää

Kela vastaa järjestelmän toteutuksesta, teknisen työn tekee Fujitsu Services yhdessä kumppaneidensa kanssa. Potilastieto-ohjelman näkymä lääkärin tietokoneella ei muutu.

– KanTa-järjestelmä tukeutuu terveydenhuollon pisteissä jo olemassa oleviin potilasjärjestelmiin, se vain tuottaa tiedon standardimuodossa, Kansaneläkelaitoksen kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen vakuuttaa.

Hänen mukaansa uusien toiminnallisuuksien lisääminen ei myöskään hidasta tai muuten vaikeuta potilastieto-ohjelmien nykyistä toimivuutta ja siten lääkärin työtä.

Uuteen järjestelmään ei siirretä vanhoja potilastietoja, mutta Aaltonen lupaa, että KanTa-arkisto ja potilastietojärjestelmät tekevät sujuvaa yhteistyötä.

– Siirtymäkausi on muutama vuosi ja tekniikka kehittyy koko ajan, joten saattaahan olla, että vanhat tiedot voidaan jossain vaiheessa uuteen arkistoon siirtää.

Toive siitä, että järjestelmä huomauttaisi lääkkeiden päällekkäisyyksistä tai yhteensopimattomuudesta, on kuultu.

– Mitä nopeammin ja mitä enemmän toimijoita lähtee eReseptiin mukaan, sitä nopeammin saamme tuon toiminnallisuuden käyttöön. KanTa on jatkuvan kehityksen kohde. Sinne toivotaan muun muassa ajanvarausjärjestelmää ja asiakkaan terveystili-ominaisuutta, joiden lisäämistä mietimme, Aaltonen sanoo.

Fujitsu Services rakentaa varsinaisen kansallisen arkiston ja niin sanotun viestinvälitysratkaisun, joihin paikallisten potilasjärjestelmien kehittäjät, kuten TietoEnator ja Logica, tulevat omansa integroimaan.

eResepti vaatii apteekki- ja potilastietojärjestelmistä sellaiset versiot, jotka pystyvät käsittelemään sähköistä lääkemääräystä. Joissakin tapauksissa pitää hankkia uusia laitteitakin. Lisäksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tulevat TEOn toimikortit ja varmenneratkaisut.

Kela hoputtaa eReseptiä

Jos eReseptin testauksessa ei tule yllätyksiä, sähköisiä lääkemääräyksiä kirjoitetaan Turussa ja Kotkassa tänä syksynä. Asiakas lähtee vastaanotolta mukanaan tulostettu potilasohje, mutta lääkemääräyksen lääkäri tallentaa hiirennäpäytyksellä sähköiseen arkistoon, josta se apteekissa avataan.

Pilottikaupungeista käyttö laajenee muualle maahan. Jättihankkeen puuhamiehet ja -naiset toivovat, että eReseptin leviäminen tapahtuisi rivakasti.

– Toivomme, että mahdollisimman moni apteekki sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yksikkö ottaisivat eReseptin työn alle heti Kotkan ja Turun esimerkin jälkeen. Muuten Kela ei ehdi selvittää, ovatko paikalliset järjestelmät siinä kunnossa, että ne voivat liittyä kansalliseen järjestelmään. Olisi hyvä, että eResepti saataisiin laajalti käyttöön vuoden 2009 aikana, kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen sanoo.

Lue aiheesta lisää perjantaina 13.6.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Jaana Ahlblad

Kuva: Hannu Lukkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030