Espoossa kehitetään uusia tapoja tukea masentuneita ikäihmisiä
Parhaillaan käynnissä oleva Vanhustyön Keskusliiton Mielen Muutos -hanke haluaa lievittää ja ehkäistä ikäihmisten masennusta sekä hoitaa muistisairaiden käyttäytymisoireita.
Vanhustyön Keskusliiton Mielen Muutos -hanke pyrkii tavoittamaan erityisesti sellaisia yli 65-vuotiaita mielialaongelmista kärsiviä ihmisiä, jotka eivät saa tällä hetkellä mielenterveyspalveluja.
– Hanke aloitettiin, koska mielenterveysongelmista kärsivät ikäihmiset jäävät palvelujärjestelmässä marginaaliin. Avohoidon mielenterveystyö painottuu työikäisiin ja vanhusten palveluissa ei ole tarvittavaa osaamista. Ikäihmiset kyllä mainitaan mielenterveysstrategioissa erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi, mutta käytännössä yli 65-vuotiaan on usein lähes mahdotonta saada masennukseensa muuta hoitoa kuin mielialalääkettä, kertoo vanhempi tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön Keskusliitosta.
Mielialan hallintaryhmät ja yksilökeskustelut käyntiin
Masennuksen interventiotutkimus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden kanssa. Tutkimukseen otetaan kahdesta Espoon suurpiiristä yhteensä 300 henkilöä. Espoonlahden suurpiiri toimii vertailualueena, jossa ikäihmiset saavat tavanomaisen hoidon lisäksi itsehoito-ohjeita. Leppävaaran suurpiirin alueella tutkittavat saavat yksilöllisesti räätälöityä hoitoa vuoden ajan.
– Se, miten pitkään osallistujilla on ollut mielialaongelmia, todennäköisesti vaihtelee. Me emme pysty sitä edes selvittämään, koska luultavasti monien henkilöiden masennus tunnistetaan vasta tämän hankkeen myötä, Saarenheimo toteaa.
Intervention keskeinen henkilö on mielenterveysohjaaja, joka tapaa tutkittavia joko kotikäynneillä tai vastaanotolla. Hän neuvottelee jokaisen asiakkaan kanssa siitä, millaisiin toimintamuotoihin tämä on halukas. Mielenterveysohjaaja selvittää myös asiakkaan omia voimavaroja.
– Mielenterveysohjaaja ohjaa osallistujia esimerkiksi mielialan hallintaryhmiin tai yksilökeskusteluihin jokaisen omien toiveiden mukaan. Lisäksi selvitellään elämäntilannetta, muun muassa ravitsemusta, nukkumista ja sosiaalisia suhteita, sanoo Marja Saarenheimo.
Ulla Toikkanen
