Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä nuori hakee harvoin apua
Hoitamaton STP kestää kauan ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden sekä päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä.
Harva sosiaalisten tilanteiden pelosta (STP) kärsivä nuori hakee ammattiapua oireisiinsa. LL Klaus Rannan perjantaina Tampereen yliopistossa tarkastetun väitöskirjan perusteella vain 20 prosenttia nuorista, joilla on STP ilman muuta samanaikaista häiriötä, oli saanut oireidensa perusteella ammattimaista hoitoa.Rannan mukaan hoitamaton STP kestää kauan ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden sekä päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä.
Tutkimuksen mukaan 3,2 prosenttia suomalaisista nuorista kärsii kaikki häiriökriteerit täyttävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta. STP on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Tämä johtaa kärsimykseen sosiaalisissa tilanteissa ja usein näiden tilanteiden välttämiseen.
Tutkimuksessa kartoitetuista STP:stä kärsivistä nuorista lähes seitsemän kymmenestä kertoi joutuneensa ikätovereidensa kiusaamaksi. Väitöksen perusteella nuorten mielenterveyden häiriöistä STP:lla näyttää olevan masennusta ja käytöshäiriöitä vahvempi yhteys kiusatuksi tulemiseen.
Lisäksi tutkimus osoitti, että SPIN-FIN -itsearviointikysely on hyvä ja toimiva nuorten STP:n oireiden mittari. Rannan väitöstyön perusteella SPIN-FIN:iä käyttämällä on mahdollista tunnistaa STP nuorilla ja erotella sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät nuoret niistä nuorista, jotka kärsivät muusta ahdistuneisuushäiriöstä tai käyttäytymisen häiriöstä.
Klaus Ranta työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ylilääkärinä.
LL Klaus Rannan väitöskirja Social Phobia among Finnish Adolescents: Assessment, Epidemiology, Comorbidity, and Correlates on tarkastettu 13. kesäkuuta Tampereen yliopistossa.
Juha-Pekka Honkanen
