Ajan­kohtai­sta

Terveydenhuoltolakiehdotus antaa kaksi mallia palvelujen järjestämiseen

Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi luovutettiin tänään.

Potilaan oikeutta valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen halutaan lisätä. Terveyskeskusten palveluja pitäisi monipuolistaa tuomalla niihin erikoissairaanhoidon perustason toimintaa. Väestövastuu on syytä rajata nykyistä pienempiin väestöpohjiin.

Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä valmistellut työryhmä on tänään luovuttanut ehdotuksensa uudesta terveydenhuoltolaista peruspalveluministeri Paula Risikolle. Ehdotuksessa säädetään kunnan järjestämisvastuun piirissä olevasta terveydenhuollosta. Tarkoituksena on madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä raja-aitoja ja edistää alueellisesti niiden yhteistyötä.

Potilaalle enemmän valinnanvapauksia, lähipalvelujen valikoima lisääntyy

Työryhmän ehdotuksessa lisättäisiin väestön mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Potilaalla olisi oikeus valita nykyistä huomattavasti vapaammin terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan. Potilaalla olisi myös mahdollisuus valita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa se erityisvastuualueella toimiva yksikkö, jossa häntä hoidetaan. Potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja.

Potilaan mahdollisuutta saada erikoissairaanhoidon palveluja lähempää asuinpaikkaansa esimerkiksi terveyskeskuksista parannettaisiin tuomalla samoihin yksiköihin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason toiminta, kuten polikliininen konsultaatio tai päiväkirurgia. Tämä monipuolistaisi terveyskeskuksen palveluja ja tekisi terveyskeskuksista aikaisempaa houkuttelevampia työpaikkoja.

Palveluketjujen saumattomuuden edistämiseksi muodostettaisiin potilastietojen käsittelyyn yhteisrekisteri, joka koostuu alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasrekisterien tiedoista. Potilaan hoidossa julkisella sektorilla ei tarvittaisi erillistä suostumusta potilastietojen siirtoon, kun potilaan hoitovastuu siirtyy perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon yksikköön tai toisinpäin. Potilaan tietosuoja olisi kuitenkin turvattu, vaikka yhteisrekisteriä käytettäisiin yli hallinnollisten organisaatiorajojen.

Sairauksia ehkäisevää toimintaa ja perusterveydenhuoltoa vahvistetaan

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ehkäisy korostuvat työryhmän ehdotuksessa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista, palveluista ja niihin varattavista voimavaroista. Toteutus kytketään osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua.

Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi terveyskeskusten työtapoja on uudistettava ja työolosuhteita ja johtamista kehitettävä. Keinoja ovat muun muassa lääkäri-hoitajatyöparityöskentely, väestövastuun rajaaminen nykyistä pienempiin väestöpohjiin sekä yleislääketieteen osaamisen vahvistaminen.

Palvelujen järjestämiseen kaksi vaihtoehtoa

Terveydenhuoltolakiehdotuksessa on kaksi vaihtoehtoa terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Työryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan käsitteitä terveyspiiri ja sairaanhoitopiiri tarkoittamaan PARAS-puitelain mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää, koska työryhmän ehdotus toimeksiannon mukaisesti koskee vain terveydenhuollon järjestelmää.

Toisessa vaihtoehdossa erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuu olisi kunnilla tai yhteistoiminta-alueilla ja osittain laajan väestöpohjan kuntayhtymissä (sairaanhoitopiireillä). Kun potilaasta on tehty lähete sairaanhoitopiiriin, järjestämisvastuu siirtyisi kunnalta tai yhteistoiminta-alueelta sairaanhoitopiirille. Terveyskeskuksissa tai yhteistoiminta-alueilla olisi perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon perustason toimintaa, kuten poliklinikkavastaanotto, pientoimenpiteitä ja päiväkirurgiaa. Sairaanhoitopiirien minimiväestöpohja olisi noin 150 000 asukasta. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka vastaa perusterveydenhuollosta on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.

Toisessa vaihtoehdossa kunnat voisivat muodostaa yhteistoiminta-alueen sijasta terveyspiirin, joka vastaa sekä kansanterveystyöstä että erikoissairaanhoidosta. Alle 150 000 asukkaan maakuntiin sovellettaisiin pääsääntöisesti tätä vaihtoehtoa.

Laajan väestöpohjan kuntayhtymiä (sairaanhoitopiirejä) ja terveyspiirejä voisi Suomessa olla yhteensä enintään 20. Vaativan erikoissairaanhoidon järjestämiseksi näiden olisi kuuluttava erityisvastuualueeseen. Laadun varmistamiseksi erityisosaamista vaativia palveluja keskitettäisiin nykyistä enemmän, mikä merkitsisi sairaanhoitopiirien määrän vähentämistä tai nykyistä selvästi tiiviimpää erityisvastuualueyhteistyötä.

Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta laajan väestöpohjan kuntayhtymän tai terveyspiirin tehtäväksi. Samalla määriteltäisiin tarkemmin palvelun sisältö ja tavoitteet sekä integroitaisiin palvelu tiiviimmin sairaaloiden päivystystoimintaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on nähtävä eheänä kokonaisuutena

Molemmat vaihtoehdot toteutettaisiin siten, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita tuetaan. Laajan väestöpohjan kuntayhtymässä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyö olisi mahdollista toteuttaa yhteistoiminta-alueella tai kunnassa. Erikoissairaanhoito toteutettaisiin kuntien sopimalla tavalla. Terveyspiirissä sosiaalihuollon tehtävät ja kehitysvammahuolto hoidettaisiin siten kuin kunnat asiasta sopivat.

Lakiehdotukseen sisältyy yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön velvoittava säännös. Sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava niin, että se osaltaan tukee puitelain mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiskokonaisuutta ja saumatonta alueellista yhteistyötä.

Työryhmän ehdotus on luettavissa ministeriön verkkosivuilla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030