Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Nuoren lääkärin jaksamisen avain on kateissa
Julkaistu 07.08.2008 13.30

Nuorten lääkäreiden työssä ­jaksamista ei tueta järjestelmällisesti, vaikka vasta ­ammattiin asettuvien psyykkinen kuormitus on yleisesti tiedossa. Lääkäreiden kokema työuupumus keventyy iän karttuessa, havaittiin Lääkäriliiton vuonna 1997 ­tekemässä Lääkäreiden työolot ja ­kuormittuneisuus -tutkimuksessa (SLL 18–19/1999, s. 2423–30).

– Tähän asiaan ollaan nyt heräämässä, ja jotain täytyisi tehdä. Mitään valmista systeemiä vastavalmistuneiden ­lääkä­reiden työssä jaksamisen tukemiseksi ei ole olemassa, Työterveyslaitoksen professori Kaj Husman toteaa.

Mitä nuorten lääkäreiden työssä jaksamisen eteen tehdäänkin, Husmanin mukaan se tulee olla työnantajan vastuulla.

– Erikoislääkärikoulutuksessa mestari–kisälliasetelma on jo olemassa. Henkisen jaksamisen tukeminen pitäisi vain sisällyttää siihen. Me työterveyshuollossa korjaamme jälkiä, jos tämä ei ole kunnossa, Husman jatkaa.

Hyvä seniori auttaa karikoissa

Nuorten lääkäreiden jaksamiseen on kiinnittänyt huomiota myös Kuntoutussäätiön ylilääkärin tehtävistä vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Vuokko Hupli. Hän työskentelee edelleen työterveyslääkärinä Vita-työterveydessä. Hupli pohtii, että nuorten lääkäreiden työssä jaksamista voisi edistää senioriteettia vahvistamalla.

Työympäristöllä on suuri vaikutus paitsi nuoren lääkärin ammattiin asettautumiseen, myös siihen miten vanhemmat kollegat suhtautuvat tulokkaaseen.

– Lääkäripulan takia vastassa voi olla väsynyt seniori, jolta nuori lääkäri ­kopioi väsyneen lääkärin mallin. Keikkalääkärit voivat puolestaan kohdata asenteellisuutta: kun maksetaan, niin teet myös, Hupli vertaa.

Tietotaitoaan auliisti jakavan ja ­lääkärin ammatin eetoksesta mielellään keskustelevan seniorin kohtaaminen on tuurista kiinni. Tilanne kärjistyy perusterveydenhuollon pienissä toimipisteissä, joissa seuraansa on vaikea valita. Jos senioriin ei voi tukeutua kriisin edessä, tai hän ei ole tavoitettavissa, nuori lääkäri voi jäädä todella yksin.

– Hyväksi senioriksi pitää oppia, jotta osaa olla seniori, joka ei vain pelasta ­tilannetta, Vuokko Hupli sanoo.

Hupli pitää erikoissairaanhoitoa ongelmallisimpana paikkana nuorten lääkäreiden jaksamiselle. Hän vertaa, että perusterveydenhuollon resurssipulassa kaikki väsyvät, mutta kateutta ei ole.

– Erikoissairaanhoidossa on selkeä nokkimisjärjestys, ja nuorten kesken kilpaillaan joko tieteen tai viran takia.

Mistä liikkeelle?

Syteen tai saveen, nuoren lääkärin taival ammatissaan voi olla kivikkoinen. Huplillakaan ei ole tarjota valmista ratkaisua nuorten lääkäreiden työkuormituksen keventämiseksi. Hänen mielestään työssäjaksamistalkoot voitaisiin aloittaa riskiryhmiin kuuluvien nuorten lääkäreiden tunnistamisella.

– Lapsena kuolemanvaarassa olleiden, tai varhaisessa vaiheessa sen lähipiirissään kokeneiden lääkäreiden työssä pärjäämistä tulisi tutkia. Jos motiivi lääkäriksi ryhtymiseen tulee tällaisesta kokemuksesta, heillä on riski tehdä työtä liian tunnollisesti yliauttamisen kautta ja lopulta väsyä, Hupli sanoo.

Myös Turun yliopiston psykiatrian professori, ylilääkäri Jyrki Korkeila puhuu riskiryhmien tunnistamisesta Lääkärilehden tämän numeron lääketieteellisessä pääkirjoituksessa (2497–8).

– Lääkäriopintojen loppupuolella voisi olla koulutusta siitä, mitä kuormittavia asioita lääkäri voi kohdata valmistumisen jälkeen, Korkeila aloittaisi.

Korkeilan mukaan koulutuksen ­aikana osa kandidaateista tunnistaisi itsessään työuupumisriskin. Heille järjestettäisiin valmistumisen jälkeisenä aikana esimerkiksi stressityöpajoja.

– Työuupumisen merkkien tunnistaminen itsessä voi ohjata hakeutumaan sopivaan työpaikkaan tai erikoisalaan, Korkeila sanoo.

Juha-Pekka Honkanen

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Uusista psykoosilääkkeistä munuaishaittoja vanhuksille29.08.2014

Keinohaima tuli askeleen lähemmäs29.08.2014

Puhu virheestä 
oikein28.08.2014

Päätöksentekoa tukeva tutkimus uudistuu28.08.2014

Ensimmäinen FDA-tutkimusrahoitus Suomeen27.08.2014

Keliakian riskiryhmiä on syytä seuloa26.08.2014

Ebola-ohjeet lääkäreitä varten hajallaan 26.08.2014

Lastensairaalan rakennustyöt alkavat Meilahdessa26.08.2014

TYKS:n hallinnon organisaatiomuutos hyväksyttiin26.08.2014

Epilepsialääkkeiden käyttö ei lisännyt keskenmenon riskiä25.08.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014