Ajan­kohtai­sta

Uusi laite parantaa keuhko­sairauksien diagnostiikkaa

KYS:ssa ensimmäisenä Suomessa käyttöön otettu tähystinlaite mahdollistaa nesteisen keuhkopussitulehduksen aiempaa nopeamman diagnoosin ja sitä myötä hoidon.

KYS:ssa ensimmäisenä Suomessa käyttöön otettu tähystinlaite mahdollistaa nesteisen keuhkopussitulehduksen aiempaa nopeamman diagnoosin ja sitä myötä hoidon.

– Diagnosoinnin osumatarkkuus ­uudella tähystyslaitteella on 95 prosenttia. Keuhkolääkärin käytössä olevilla muilla tutkimusmenetelmillä, nestenäytteillä ja sokkobiopsialla, päästään keskimäärin 60 prosentin tarkkuuteen, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Jukka Randell Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Tähystin on on alkupäästään jäykkä, loppupäästään taipuisa putki, jota voidaan liikutella keuhkopussiontelossa. Näin päästään näkemään keuhkopussin tila kokonaisuudessaan ja ottamaan näkökontrollissa näytteitä eri puolilta keuhkopussia. Tavanomaisessa sokkobiopsiassa näyteneula ei välttämättä osu juuri sairaalle kohdalle.

Randell ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Kari Venho Keski-Suomen keskussairaalasta tutustuivat laitteen käyttöön berliiniläisellä Helios-klinikalla. Randell on toistaiseksi ainoana lääkärinä ottanut laitteen kliiniseen käyttöön.

Potilaan kannalta kevyempi tutkimus

Uudella menetelmällä tähystys tehdään steriilisti paikallispuudutuksessa. Tähystinputki viedään keuhkopussionteloon rintakehän seinämään tehdyn aukon kautta. Keuhkopussissa oleva neste imetään ensin pois, jolloin näkyvyys saadaan hyväksi.

– Uusi tähystysmenetelmä on potilaalle kevyempi tutkimus kuin vaihtoehtona oleva videoavusteinen torakoskopia, koska potilasta ei tarvitse nukuttaa. Keuhkolääkäri voi tehdä toimenpiteen tähystyshuoneessa, eikä leikkaussalia tarvitse varata. Ei tarvitse myöskään vaivata kirurgia, Kari Venho sanoo.

Lisäksi potilaan kylkeen tehdään vain yksi reikä, kun vaihtoehtona olevassa tähystyksessä reikiä tarvitaan kolme.

– Maailmalla on tehty tuhansia tähystyksiä tällä menetelmällä, eikä yhtään vakavaa komplikaatiota ole sattunut, Jukka Randell lisää.

Uudella menetelmällä tutkimus on paljon leikkausta halvempi. Myös laite on kohtuullisen edullinen, koska se liitetään keuhkoputkitähystimen keskusyksikköön, jollainen on jokaisessa keuhkosairauksien yksikössä.

Uusi menetelmä onkin vanha

Randell ja Venho suosittavat uutta tähystysmenetelmää käytettäväksi toissijaisena tutkimuskeinona eli silloin kun sokkomenetelmin ei päästä diagnosoinnissa eteenpäin.

KYS:ssa menetelmä otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Tähän mennessä tähystys on tehty noin 10 potilaalle. Randell uskoo laitteen nopeaan yleistymiseen. Seinäjoen keskussairaalassa tähystykset aloitetaan vielä tänä keväänä.

Tähystysmenetelmä ja laite kehitettiin 1990-luvun lopulla, mutta periaatteessa samanlainen laite on ollut keuhkolääkäreillä käytössä 1900-luvun alusta aina 1970-luvulle asti. Silloinen laite oli yksinkertainen, suora tähystysputki, joka työnnettiin kyljen läpi keuhkopussionteloon.

Anja Kaisanlahti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030