Ajan­kohtai­sta

Lääkäreitä tarvitaan ympäristövastuuseen Suomessakin

Lääkärit joutuvat tulevaisuudessa ottamaan työssään yhä useammin huomioon ilmastonmuutoksen ­aiheut­tamat terveysongelmat. Varsinaisen hoidon lisäksi olisi syytä muistaa myös terveysongelman aiheuttajia, sanoo erikoissuunnittelija, MMM Pirkko Väätäinen HUS:n ympäristökeskuksesta.

Suomessa HUS:n ympäristökeskus on järjestänyt viiden iltapäivän mittaisia ympäristövastaavan kursseja jo kymmenen vuoden ajan. Koulutettuja on 750, mutta toistaiseksi joukossa ei ole yhtään lääkäriä.

– Lääkärit joutuvat tulevaisuudessa ottamaan työssään yhä useammin huomioon ilmastonmuutoksen ­aiheut­tamat terveysongelmat. Varsinaisen hoidon lisäksi olisi syytä muistaa myös terveysongelman aiheuttajia, sanoo erikoissuunnittelija, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Pirkko Väätäinen HUS:n ympäristökeskuksesta.

– Myös lääkärien pitäisi puuttua ilmasto- ja muihin ympäristöongelmiin ja miettiä terveysongelmien varsinaista syytä sen sijaan, että hoidetaan vain sairautta. Ilmasto- ja ympäristöongelmat ovat usein sairauden aiheuttajia nekin.

Ympäristöongelmiin vaikuttamisen voi aloittaa pienin keinoin, ja niitä varten HUS:n ympäristökeskus järjestää henkilöstölle ympäristövastaavan kursseja. Osanottajista noin puolet on sairaanhoitajia tai muuta hoitohenkilökuntaa ja reilu viidennes laitoshuollon henkilökuntaa. Toistaiseksi koulutettujen joukossa ei ole yhtään lääkäriä.

– Lääkäreitä on kuitenkin 12 prosenttia HUS:n henkilökunnasta, joten osallistumisprosentin pitäisi olla kyllä hieman korkeampi, toteaa Väätäinen.

Viiden päivän mittaisella kurssilla käsitellään ympäristöasioiden yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä puitteita, mietitään eri työyksiköiden ympäristönäkökohtia ja vaikutuksia sekä ­paneudutaan jäteohjeisiin ja ympäristöohjelman toteutukseen. Jatkokoulutuksena järjestetään lisäksi kerran vuodessa ympäristöseminaari, jonka painopiste oli tänä vuonna ilmastonmuutoksessa ja energiansäästämisessä.

Toimintasuunnitelmasta toteutukseen

Pirkko Väätäinen on mukana valmistelutyöryhmässä, jonka tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma energian säästämiseksi HUS:ssa.

– Kaikkien ei tarvitse tietää ympäristöasioista kaikkea. Yksi voi ottaa selvää yhdyskuntajätteistä, toinen energiansäästöstä ja kolmas perehtyä ongelmajätehuoltoon. Energiatehokkuussopimus velvoittaa osaltaan myös julkishallintoa olemaan esimerkkinä muille ja tiedottamaan sekä sisäisesti että ­ulkoisesti.

– Toimintatapoja täytyy muuttaa pysyvästi. Ilmastonmuutosta emme voi täysin pysäyttää, mutta sen hillitseminen on vielä mahdollista, Väätäinen summaa.

Työpaikan aktiivinen tiedottaminen ilmastonmuutoksesta voi vaikuttaa positiivisesti asenteisiin ja käyttäytymiseen ympäristöasioissa myös työajan ulkopuolella. Väätäinen on kuitenkin huomannut ihmisten toimivan valitettavan usein juuri päinvastoin: kotona jätteet lajitellaan ja kierrätetään, mutta työpaikalla ajatellaan, ettei yhden työntekijän panoksella suuressa työyhteisössä ole merkitystä.

Kiire kasvattaa muutosvastarintaa

Ympäristökeskuksen tehtävänä on myös aktiivisesti seurata ympäristöasioihin liittyvää lainsäädäntöä ja huolehtia muutosten kirjaamisesta esimerkiksi jäteohjeisiin. Lainsäädännöllisistä muutoksista tiedotetaan ympäristökeskuksen kotisivuilla ja ympäristövastaavien kautta eri yksiköissä.

– Palautetta tulee siitä, että ei ole aikaa ja taasko tulee uusia ohjeita, kun ei me täällä kentällä ehditä paneutua niihin. On hyvin ymmärrettävää, että muutosvaiheessa ilmenee vastustusta, kun kiireen keskellä pitäisi vielä opetella uutta.

– Asioita pitää tietysti priorisoida ja vaikka ensin täytyy huolehtia varsinaisesta hoitotyöstä, jo lainsäädäntökin velvoittaa ottamaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa, muistuttaa Pirkko Väätäinen.

Terhi Walamies

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030