EU:n komissio haluaa tehdä Euroopasta yhtenäisen terveydenhoitoalueen
Komission esitys potilaiden oikeuksiksi rajat ylittävässä terveydenhuollossa voi parantaa potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa. Kohtuuton jonotus avaisi ovet Euroopan sairaaloihin kotimaisen sairaanhoitopiirin piikkiin.
http://www.laakarilehti.fi/pics/eupallo.jpg
Komission esitys potilaiden oikeuksiksi rajat ylittävässä terveydenhuollossa voi parantaa potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa. Kohtuuton jonotus avaisi ovet Euroopan sairaaloihin kotimaisen sairaanhoitopiirin piikkiin. Lakiesitystä kuitenkin sorvataan vielä vuosia EU:n yhteispäätösmenettelyssä.
Euroopan komission esitys potilaiden oikeuksiksi rajat ylittävässä terveydenhuollossa voi parantaa potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa. Myös terveyspalveludirektiivinä tunnetussa puitelaissa esitetään, että kohtuuttoman kauan erikoissairaanhoitoa kotimaassaan odottaneet voivat hakea hoitoa muista EU-alueen maista, ja saada hoidosta korvauksen omalta maaltaan – Suomessa sairaanhoitopiiriltä.
Eurooppalaisista sairaaloista tulisi näin suomalaisten leikkausjonojen purkajia ilman potilaalle hoidosta koituvia ylimääräisiä kuluja. Matkakulut jäisivät potilaan maksettavaksi.
– Potilaan maksettavaksi jäisivät ainoastaan ne maksut, joita hänelle olisi koitunut hoidosta kotimaassaan. Ilmeisesti potilaan tulisi kuitenkin maksaa sairaalan lasku ensin, ja periä kulut sitten sairaanhoitopiiriltä, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.
Pälve huomauttaa, että osa muutoksista on itse asiassa voimassa jo nyt, sillä terveydenhoitopalveluiden hakemisesta toisesta EU-maasta on EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisuja. Niihin vetoaminen edellyttää käytännössä omaa oikeusprosessiaan.
– Puitelaki on tarpeellinen, sillä muussa tapauksessa oikeudesta saada terveydenhoitopalveluita päätetään tuomioistuimissa, Pälve sanoo.
Pälveen mukaan direktiivi korostaisi sitä, että Euroopan unioni on yksi terveydenhoitoalue. Siellä hoidettaisiin potilaita direktiivistä huolimatta pääosin kunkin jäsenmaan ehdoilla. Niiden hallitukset saisivat jatkossakin päättää, mikä on EU-komission tarkoittama kohtuuton aika. Suomessa tästä on päätetty hoitotakuussa.
Potilaat eivät myöskään voisi automaattisesti hakea ulkomailta sellaista erikoissairaanhoitoa, jota ei ole otettu Suomessa käyttöön.
Potilaiden suunta pois Suomesta
Suomalaisten potilaiden virtaa ulkomaille ei ole odotettavissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien kokeilu vapaasta leikkauspaikan valinnasta ei ole ottanut tuulta allensa. Jos seinäjokiset eivät lähde TAYS:aan tai Vaasan keskussairaalaan leikattavaksi, on oletettavissa etteivät he suuntaa suurissa määrin Prahaan tai Pariisiinkaan.
– Potilasliikenne Suomesta ulkomaille tulisi edelleen keskittymään Tallinnaan. Suomalaisilla on kuitenkin sellainen käsitys, ettei ulkomailta saa parempaa hoitoa kuin Suomesta, Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari sanoo.
Ulkomaisten potilaiden saapumista taas vähentää Suomen vähäinen tunnettuus sekä kieli- ja kulttuurierot.
– Keski-Euroopasta katsoen Suomi on saari, jonka toisella puolella on meri ja toisella puolella Venäjä. Direktiivillä on eniten merkitystä Benelux-maissa ja niiden naapurimaissa, joiden kansalaiset käyvät yleisesti töissä naapurimaassa, Heikki Pälve jatkaa.
On epätodennäköistä, että eurooppalaiset potilaat kiristäisivät suomalaisterveyskeskusten tai yksityisvastaanottojen painetta rynnimällä joukolla odotusauloihin. Tuskin turkulainenkaan kuumepotilas nousee ruotsinlaivaan matkatakseen Södersjukhusetin ensiapuun Tukholmassa.
Eurooppalaisten ovien avautuminen auttaisi kotimaassa
Euroopan terveydenhoidon rajojen aukeaminen voi lopulta hyödyttää eniten suomalaisen potilaan asioimista kotimaassaan.
– Jos helsinkiläinen potilas voi mennä Tukholmaan yleislääkärin vastaanotolle, tulee sen olla mahdollista myös Tampereella tai muualla Suomessa. Näin EU-aluetta käsittelevä direktiivi toisi suomalaisille potilaille mahdollisuuden valita hoitopaikkansa Suomessa, Siukosaari sanoo.
Pälve ja Siukosaari uskovat, että rajat ylittävän terveydenhuollon puitelailla olisi toteutuessaan vähäisiä muutoksia suomalaiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi sen valmistuminen vie todennäköisesti vuosia.
Kesällä annettu esitys on tästä huolimatta alku prosessille, jonka tuloksena on EU-alueen yhdeksi terveydenhuoltoalueeksi niputtava laki.
Onko päiväkirurgia aina sairaalahoitoa?
Esitys sisältää ristiriidan, joka voisi ohjata potilaita leikkausjonoista ulkomaille heti, kun he ovat saaneet lähetteen.
Direktiivissä kohtuuton odotusaika ja maksusitoumus ovat ehtoja ainoastaan sairaalahoidon korvauksen saamiseksi. Sairaalahoitoa on direktiivissä sellainen toimenpide, joka edellyttää yöpymistä sairaalassa.
Lisäksi komissio laatii ja ylläpitää listan polikliinisistä toimenpiteistä, jotka ovat sairaalahoitoa niiden vaativuuden, riskien tai suurten investointien takia.
Jos jokin Suomessa polikliiniseen erikoissairaanhoitoon kuuluva, esimerkiksi päiväkirurginen toimenpide ei löytyisi listalta, potilas voisi hakea hoitoa sairaanhoitopiirin laskuun heti lähetteen saatuaan. Niiden hakemista EU-maista ei voisi rajoittaa ennakkopäätöksillä.
– Direktiivin tämä kohta tulee puhuttamaan. Jäsenmaiden edun kannalta olisi hyvä, että se lista olisi mahdollisimman pitkä, Jukka Siukosaari sanoo.
Lue lisää aiheesta 15.8.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä
Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Kimmo Metsäranta / Gorilla
