Bruksismi voi paljastaa stressin ja unihäiriön

Terveen työikäisen hampaiden narskuttelu voi olla stressiin liittyvää käyttäytymistä.

HLL Kristiina Ahlberg kartoitti väitöstutkimuksessaan koetun bruksismin, uni- valvehäiriöiden ja joidenkin unen laatua mahdollisesti huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä. Lisäksi hän tutki bruksismin ja kasvojen alueen kivun yhteyttä. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus listaa sen unen liikehäiriöihin.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Yleisradion mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien kaltaistettujen verrokkien kesken. Lomakekyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä (58 %). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34 %.

Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa.

Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksismi sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi.

Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen, että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Levottomat jalat -oireyhtymällä ja bruksismilla saattaa myös olla yhteneviä taustatekijöitä.

– Koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä, toteaa Kristiina Ahlberg.

HLL Kristiina Ahlbergin purentafysiologian alan väitöskirja tarkastetaan 22.8.2008 Helsingin yliopistossa.