Suomen Akatemia perää rahaa tutkimuksen infrastruktuurien rahoittamiseen
Yliopistojen monet tutkimuslaitteistot ja laboratoriot ovat vanhentuneet.
Suomen Akatemia haluaa valtion varautuvan tutkimuksen infrastruktuurien pitkäjänteiseen rahoittamiseen. Sektorien rajat ylittävä kokonaisvaltainen ja tehokas infrastruktuuripolitiikka on kiireellinen asia. Akatemia korostaa, että valtion rahoituksen infrastruktuureihin pitäisi käynnistyä jo ensi vuonna ennen kansallisen tutkimuksen infrastruktuurien etenemissuunnitelman, ns. tiekartan, valmistumista.Yliopistojen tutkimuslaitteistot ja laboratoriot ovat monessa yksikössä vanhentuneet. Erityisesti huippututkimuksessa käytettävien laitteistojen tulee olla kansainvälisestikin katsoen korkealaatuisia. Rahoitustarpeen kotimaan investointeihin on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Uusiin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin ja niistä aiheutuviin osallistumis- ja jäsenmaksuihin tarvitaan noin 20–40 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän toteuttamiseksi on saatava pikaisesti vähintään viisivuotinen ohjelma.
Suomen Akatemia on käynnistänyt oman tutkimusinfrastruktuureja koskevan strategiatyönsä. Akatemian strategialla uskotaan olevan vaikutusta kansallisiin tiedepoliittisiin valintoihin. Akatemia myös antaa asiantuntemustaan vastaavan kansallisen politiikan laatimiseen.
Tutkimuksen infrastruktuureihin panostaminen on erityisen ajankohtaista tänä vuonna, sillä kansallisen tason infrastruktuurien tiekartan valmistumisen lisäksi EU-mailta edellytetään kansallisia sitoumuksia ja investointeja yhteiseurooppalaisiin tutkimuksen infrastruktuureihin. Eurooppalaisen strategiafoorumin ESFRI:n laatima infrastruktuurien tiekartta vuodelta 2006 sekä sen tänä vuonna valmistuva päivitys listaavat kymmeniä suurhankkeita, joihin jäsenmaiden odotetaan ilmaisevan kiinnostuksensa.
Tutkimuksen infrastruktuurit tarkoittavat tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluja, jotka mahdollistavat tutkimus- ja kehitystyön. Akatemia painottaa, että korkeatasoisella tiedemaalla tulee olla laadukkaat tutkimuksen infrastruktuurit ja sen tutkijoilla on oltava mahdollisuus hyödyntää yhteiskäytössä olevia suuria kansainvälisiä infrastruktuureita. Suomen tulee osallistua kansainvälisten huippuinfrastruktuurien rakentamiseen ja ottaa valikoidusti vetovastuita näissä hankkeissa. Parhaat valmiudet Suomella on johtaa verkostotyyppisiä, hajautettuja tai virtuaalisia tutkimusinfrastruktuureja, joissa maakohtaiset investoinnit eivät ole suuria.
