TEO:n ylijohtaja pitää nettirekisterikohua väärinkäsityksenä
Tietojen saaminen verkkoselaimen avulla terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä parantaisi potilasturvallisuutta, sanoo Jukka Männistö.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtaja Jukka Männistön mielestä kohu, joka on noussut terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä saatavista tiedoista, perustuu osin väärinkäsityksiin. Männistö pahoittelee sitä, että julkisuudessa alettiin puhua nettirekisteristä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojen julkaisemisesta internetissä. Hän korostaa, että tästä ei ole kysymys. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä olisi edelleen vain yksi rekisteri, eikä kyse ole uuden rekisterin rakentamisesta.Uutta olisi, että nykyisestä rekisteristä voisi saada eräitä, tarkoin määriteltyjä tietoja myös verkkoselaimen välityksellä. Tiedot saisi yksilöidysti, eli palvelun hakukenttään olisi kirjoitettava sen henkilön nimi, josta haluaa tietoja. Tietopalvelun kautta saisi tiedon henkilön ammattipätevyydestä (esimerkiksi sairaanhoitaja, kiropraktikko, erikoislääkäri), siitä numerosta, jolla hänet on merkitty rekisteriin, sekä siitä, onko hänen toimintaoikeuksiaan rajoitettu ja jos on, niin miten. Lisäksi saisi tiedon syntymävuodesta. Tämän tiedon saaminen auttaisi samannimisten henkilöiden yksilöinnissä. Kaikki nämä tiedot saa jo nyt kysymällä niitä TEO:sta puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Verkkoselain olisi siis pelkästään uusi väline, jonka avulla tietoja voisi kysyä.
Verkkoselaimenkaan avulla ei saisi mitään osoitetietoja, ei kotiosoitetta tai kotipaikkakuntaa, ei työpaikan osoitetta, eikä myöskään tietoa työnantajasta. Männistö ihmetteleekin, miksi terveydenhuollon ammattihenkilöt pelkäävät turvallisuutensa puolesta, kun heitä ei ainakaan Terhikki-rekisteristä saatavien tietojen perusteella voitaisi mitenkään jäljittää.
Männistö muistuttaa, että tietojen saantia verkkoselaimen avulla on ehdotettu siksi, että se parantaisi potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuus paranisi työntekijöiden rekrytoinnissa, koska työnantajan olisi nykyistä vaivattomampaa tarkistaa, että työhön tulevalla henkilöllä on todella oikeus työskennellä niissä tehtävissä, joihin hän on hakeutumassa. Lisäksi potilasturvallisuus paranisi tehtävissä, joita hoitavat nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, kun potilas voi helposti verkkoselaimen välityksellä tarkistaa, onko palvelun tarjoaja koulutettu ammattihenkilö. Verkkopalvelua puoltaa Männistön mukaan myös kansalaisten oikeus saada julkisia tietoja.
