Lääkärit syrjäytetään päätöksenteosta HUS:ssa
HUS:n uusi johtamisjärjestelmä ja sen valmistelu lääkärien mielipidettä huomioimatta saa kuumaa kritiikkiä lääkäreiltä. Uuden järjestelmän myötä päätösvalta on etääntymässä aina vain kauemmas lääkäreistä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/ohitus.jpg
HUS:n uusi johtamisjärjestelmä ja sen valmistelu lääkärien mielipidettä huomioimatta saa kuumaa kritiikkiä lääkäreiltä. Uuden järjestelmän myötä päätösvalta on etääntymässä aina vain kauemmas lääkäreistä.
Lääkäreiden syrjäyttäminen päätöksenteosta kuumentaa tunteita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tuorein esimerkki lääkäreiden vallan kaventumisesta HUS:ssa on tuore johtamisjärjestelmä, jossa klinikoiden johtaminen on jaettu palvelujohtaja-ylilääkärin ja resurssijohtajan kesken.
Järjestelmä heikentää ylilääkäreiden mahdollisuuksia päättää siitä, miten potilaita hoidetaan, sillä henkilökunnasta, saleista ja välineistä vastaa resurssijohtaja, jonka pätevyysvaatimuksiin ei kuulu lääkärintutkinto. Johtamisjärjestelmä on myös uusi esimerkki HUS:n johdolle leimallisesta tavasta valmistella muutoksia ja päättää niistä lääkäreiden mielipidettä huomioimatta.
Johtamisjärjestelmä tuo sairaanhoitopiiriin tilaaja-tuottajamallin. Siinä palvelujohtaja tilaa henkilökunnan, tilat ja resurssit resurssijohtajalta.
– Mallista on päätetty autoritäärisesti, sen valmistelussa ei ole kuunneltu lääkäreitä ja hoitajia, tukielinkirurgian vastaava ylilääkäri Eero Hirvensalo sanoo.
Hirvensalon oma toimenkuva vastaavana ylilääkärinä on nyt katkolla. Palvelu- ja resurssijohtajista päätetään kireällä aikataululla. Palvelujohtajien virat julistettiin avoimiksi viime perjantaina. Haastatteluiden ensimmäinen kierros aloitetaan vielä tämän kuun aikana, ja uudet johtajat ovat valittuina lokakuun loppuun mennessä.
Lääkäriliitto on torpannut HUS:n uuden johtamismallin tuoreeltaan. Liiton mielestä ylilääkäreiden tulisi jatkossakin vastata sekä potilaiden hoidosta että henkilökunnasta, tiloista ja välineistä. Liiton näkemys on, että vastuiden jakaminen vaarantaa hoidon toteutuksen ja lisäksi talouden hallinnan. Se myös lisää byrokratiaa hoidon järjestämisessä.
Lääkäritkö liukuhihnatyöntekijöitä?
Yksipuolisesta päätöksenteosta löytyy muitakin esimerkkejä. Lääkäreiden ja luottamusmiesten näkemyksen sivuuttaminen puhutti keväällä, kun HUS:n johto päätti jakaa EML-järjestelmän purkamiseen varatut rahat vastoin Lääkäriliiton ohjeita ja muista sairaanhoitopiireistä poikkeavalla tavalla.
HUS:n luottamusmiehet sanoivat tuolloin, ettei heidän esityksiään huomioitu. Yksipuolinen päätöksenteko näyttää nyt jatkuvan uuden strategian jalkauttamisen ajan.
Jos lääkärit kokevat etteivät he voi, eikä heidän haluta kehittävän työtään, Hirvensalo uskoo lääkäreiden sitoutumisen heikkenevän.
– Se että päätökset esitellään vaihtoehdoilla ”ota tai jätä” nollaa sen, että moni lääkäri on tehnyt paljon työpaikkansa eteen, kehittänyt toimintaa ja tehnyt töitä vapaa-ajallaan, minkä ansiosta hoidon laatu on hyvää ja edullista jo nyt.
Uusi johtamisjärjestelmä johtaa Hirvensalon mukaan siihen, että klinikoilla työskentelee ylilääkäri ja nippu lääkäreitä. Tällöin lääkäreistä tulee liukuhihnatyöntekijöitä.
– Liukuhihnatyöntekijä ei ole pitkään motivoitunut huippuosaaja. Sellainen työ ei motivoi. Jos osastonlääkäriksi, apulaisylilääkäriksi ja ylilääkäriksi etenemisen mahdollistava malli tuhotaan, lääkäreiden lähtemisen uhka on aivan reaalinen.
Hirvensalo epäilee, että lääkäreiden on vaikea sulattaa palvelujohtajaa, jonka meriitit palvelualueen erikoisaloista ovat vähäisemmät kuin tämän alaisilla.
– Johtaja, joka on heikko substanssiosaaja, osoittautuu äärimmäisen harvoin hyväksi johtajaksi. Teollisuudessa suoritteet ovat samanlaisia, jolloin tämä voi onnistua. Hyviä johtajia ei ole löydettävissä jokaiselta hyllyltä. Tämä on hidasta kasvamista ja kypsymistä.
Nenonen kiistää lääkärien syrjäyttämisen
HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen sanoo, että kliinistä työtä tekevien lääkäreiden tunne siitä, ettei heitä ole kuunneltu tarpeeksi HUS:n päätöksenteossa, on perusteltu.
– Tietääkseni kyse on tyytymättömyydestä strategian ja uuden johtamisjärjestelmän toteuttamiseen. Kun suuria muutoksia tehdään, kaikkien työntekijöiden kuuleminen ei aina ole mahdollista.
– Kritiikki kertoo kuitenkin siitä, että työntekijöitä ei ole kyetty kuuntelemaan riittävästi. Otan sen vastaan henkilökohtaisena palautteena.
Vaikka kliinistä työtä tekevien lääkäreiden mielipidettä ei ole kyetty kuulemaan riittävästi, Kari Nenonen kiistää lääkäreiden syrjäyttämisen HUS:n päätöksenteosta.
– Sairaanhoitoalueiden lääkärijohtajat ovat olleet valmistelussa mukana koko ajan, ja viime keväästä lähtien myös tulosyksiköiden johtajalääkärit.
Nenonen odottaa, että tunnelma HUS:ssa tyyntyy uudistusten jälkeen. Hänen mielestään muutosten ydin, vaativan erikoissairaanhoidon ja sen tukitoimintojen erottaminen on yleisesti hyväksytty tavoite.
Kari Nenonen sanoo toivovansa, ettei johtamisjärjestelmän muutoksesta kehkeydy henkilökunnalle syytä vaihtaa työpaikkaa.
– Haluamme pitää kiinni huippuosaajistamme. Toive on, että suureen henkilökunnan vaihtuvuuteen ei mentäisi. Jos niin kävisi, se olisi huolestuttava viesti johdolle.
Lue lisää 12.9.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Juha-Pekka Honkanen
