Perinteisillä ja uusilla psykoosilääkkeillä sama teho lasten skitsofreniaan
Atyyppisillä psykoosilääkkeillä voi myös olla enemmän metabolisia sivuvaikutuksia kuin perinteisillä.
Lapsuus- tai nuoruusiässä puhkeavaan skitsofreniaan tarvitaan uusia hoitolinjauksia, todetaan American Journal of Psychiatry -lehdessä (online) julkaistussa tutkimuksessa. Nuorten potilaiden hoidossa yleisesti käytettyjen atyyppisten antipsykoottien teho osoittautui samantasoiseksi kuin perinteisten psykoosilääkkeiden, mutta metabolisia sivuvaikutuksia oli enemmän.Yhdysvaltain National Institute of Mental Healthin TEOSS-tutkimuksessa oli mukana 116 skitsofreniaspektrin häiriöön sairastunutta 8–19-vuotiasta. Lapset satunnaistettiin joko atyyppiseen lääkitykseen (olantsapiini tai risperidoni) tai perinteiseen (molindoni ja bentstropiini).
Kahdeksan hoitoviikon jälkeen molindonihoitoon oli saanut vasteen 50 %, risperidoniin 46 % ja olantsapiiniin 34 %. Atyyppisiä lääkkeitä käyttäneillä ilmeni selvä painonnousu, molindonia käyttäneillä ei paino noussut lainkaan. Metaboliset sivuvaikutukset olivat voimakkaimmat olantsapiinia käyttäneillä: paino nousi 8 viikossa keskimäärin 6 kg (risperidoniryhmässä 3,6 kg) ja kolesteroli-, insuliini- ja maksa-arvot nousivat.
– Tutkimuksen perusteella on syytä päivittää hoitosuosituksia niin, että joitakin perinteisiä antipsykootteja harkitaan ensilinjan hoidoksi ainakin eräissä tapauksissa. Kummankin hoitolinjan tulokset myös osoittavat, että näiden lasten hoitoon tarvitaan turvallisempia ja tehokkaampia lääkkeitä, sanoo Linmarie Sikich tutkimusryhmästä.
Lapsuusiässä puhkeava skitsofrenia on harvinainen ja sen oireet ovat vaikeammat ja ennuste huonompi kuin aikuisiässä puhkeavan häiriön.
Marianne Jansson
