Sydäntautiriski ei nelikymppistä miestä huoleta
Nelikymppisten miesten terveyskäyttäytymisessä on väitöstutkimuksen mukaan paljon kohennettavaa.
Nelikymppinen mies pitää terveyttään hyvänä, vaikka vyötärönmitta venyy ja verenpaine kohoaa, osoittaa Helsingin yliopistossa 26.9. tarkastettava väitöstutkimus.TtM Anita Näslindh-Ylispangar tutki väitöstyössään 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä. Kyselyyn vastasi 273 miestä, ja heille tehtiin terveystarkastus. Myös vastaamatta jättäneitä tavoitettiin myöhemmin puhelinkyselyn ja syvähaastattelun keinoin (n = 68).
Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli yli 100 cm, ja yli 40 prosentilla oli diastolinen verenpaine yli 90 mmHg. Yli puolet osallistujista tupakoi päivittäin ja 40 prosenttia käytti runsaasti alkoholia.
Yllättävää kyllä, riskitekijöistä huolimatta noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, samoin omaisten tarjoama neuvonta ja vähäinen alkoholinkäyttö. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä uupumukseen, ja miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa.
Vain pieni joukko tutkituista koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta; omaisilta saatu ohjaus oli huomattavasti yleisempää. Erityisen suuren riskin ryhmäksi luokiteltujen 128 miehen arvot parantuivat mini-intervention ansiosta merkitsevästi lyhyellä aikavälillä, mutta kolesteroliarvoja lukuun ottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti.
Vastaamatta jättäneillä todettiin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syyksi kyselyn ohittamiseen miehet kertoivat kiireen ja oireettomuuden. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä.
– Hoidonantajien on tärkeää ymmärtää ristiriidat miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä, sillä se auttaa havaitsemaan esteitä terveyskäyttäytymiselle. Tarvitaan myös entistä enemmän yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä, jotta interventiolla aikaansaatu muutos terveyskäyttäytymisessä jäisi pysyväksi, Näslindh-Ylispangar sanoo.
TtM Anita Näslindh-Ylispangarin väitöskirja tarkastetaan 26.9.2008 Helsingin yliopistossa.
