Hoitosuhdetta ei saa vaarantaa tinkimällä luottamuksellisuudesta
Aseenkantoluvan saantia ei pidä medikalisoida, toteavat lääkärijärjestöt yhteisessä julkilausumassaan.
Viidennes suomalaisnuorista voi pahoin. Pahoinvoinnin syyt ovat moninaiset. Hoitavan portaan eli terveydenhuollon resurssit eivät riitä. Mielenterveyspotilaat eivät saa riittävää hoitoa. On aika tukea ennaltaehkäisyä ja rakentaa nuoren tervettä kasvua. Sille luovat pohjaa kodin ja koulun selvät rajat, yhteisöllisyys, turvallisuus ja tukeminen, toteavat Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet yhteisessä julkilausumassaan.Mielenterveyden ongelmat on merkittävin nuorten terveyshaitta. Alle 26-vuotiaiden nuorten pääasiallisin kuolinsyy on itsemurha. Hoitamattomina mielenterveyden ongelmat johtavat usein pitkäaikaisiin häiriöihin aikuisena. Ne syrjäyttävät koulusta ja työelämästä sekä lisäävät pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Yhteiskunnan tuleekin tunnistaa hälytysmerkkejä, jotka mahdollistavat ennakoivan puuttumisen. Hälytysmerkeistä yksi on jättäytyminen koulutuksen ulkopuolelle jo nuorena.
Varhainen hoito on tehokasta ehkäisyä
Terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat varsin hyvin ongelmaiset henkilöt. Kuitenkin keinot puuttumiseen ovat usein rajalliset. Yksilön suoja on vahva ja tahdonvastaisen hoidon kynnys on korkea. Siksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisvastuullisuutta ja vastuunkantoa niin kodeissa kuin kouluissakin.
Nuoret mielenterveysongelmista kärsivät eivät saa riittävää hoitoa, vaikka ongelmat olisi tunnistettavissa. Yhtenä syynä ovat terveydenhuollon resurssit, jotka eivät kohdennu oikein.
Hoidon saatavuus on turvattava. Nuorten tulee voida hakea apua ilman byrokratiaa ns. matalan kynnyksen hoitopaikkoihin. Varhainen nuorten mielenterveyden ongelmien hoito on tehokasta ennaltaehkäisyä.
Jos kunta ei esimerkiksi täyttämättömien virkojen vuoksi voi tarjota mielenterveyspalveluja mm. nuorisopsykiatriassa, kouluterveydenhuollossa tai opiskelijaterveydenhuollossa, on sen ne järjestettävä yhteistyössä yksityisen tai kolmannen sektorin kanssa.
Luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde
Potilaan ja lääkärin keskinäisellä luottamuksella on keskeinen asema terveydenhuollossa. Hoitopäätökset on voitava tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kahdenkeskistä potilas-lääkärisuhdetta eivät saa vaarantaa markkinavoimat, yhteiskunnan paineet tai hallinnon vaatimukset.
Tärkeytensä vuoksi lääkärin vaitiolovelvollisuus salassa pidettävistä tiedoista on lakiin kirjattu. Sen tarkoituksena on säilyttää hoidolle välttämätön luottamuksellinen suhde. Hoitoon hakeutuminen tai hoitosuhde ei saa vaarantua sen pelon tai uhan vuoksi, että potilaan hoitotiedot olisivat julkisia tai että niitä ilmiannettaisiin viranomaisille. Viimeaikaiset järkyttävät tapahtumat eivät saa uhata tätä tärkeää potilasta suojaavaa periaatetta hoidossa tai potilaan suhteessa lääkäriinsä.
Aseenkantoluvan saantia ei pidä medikalisoida
Suomessa on yli miljoona ampuma-asetta, joita käytetään joko metsästykseen tai ampumaharrastukseen. Aseenkantolupa ei edellytä ampumaseuraan kuulumista. Lääkärikunta ehdottaa, että ampuma- tai metsästysseuran jäsenyys olisi pakollista. Seura kantaisi näin omalta osaltaan yhteisöllistä vastuuta uusista ja vanhoista jäsenistään.
Lääkärikunnan mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa käsiaseilla ei ole sijaa ampumaradan ulkopuolella. Aseenkantolupa-anomusta ei myöskään pidä medikalisoida eli edellyttää, että uusi lupa vaatisi automaattisesti lääkärintodistuksen tai että lupa edellyttäisi lääkärin määräaikaiskontrollia.
