Kaupunkiasunnon ja maatilan pölyssä eri bakteerit
Kotipölyn bakteerilajiston erot voivat selittää allergiariskin eroja myös Venäjän ja Suomen Karjalassa.
Kaupunkiasunnon Th2-immunoreaktiivisesta pölystä löytyy aivan erilaisia bakteerilajeja kuin Th1-immunoreaktiivisesta maatilapölystä. Maatilaympäristön immuunivaikuttavien mikrobituotteiden uskotaan estävän allergian kehittymistä.Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa MMM Jaakko Pakarisen väitöskirjatutkimuksessa kaupunkiasuntopölystä löytyi eniten Corynebacterium-, Streptococcus- ja Staphylococcus-sukujen bakteereja. Streptococcus mitis -lajin tiedetään aiheuttavan allergisille sairauksille tunnusomaisen Th2-tyyppisen immuunireaktion.
Maatilapölyssä bakteeriyhteisö oli huomattavasti monimuotoisempi, joten se altistaa ihmisen yhtä aikaa useille erilaisille mikrobikomponenteille. Mukana oli Bacillus licheniformis, Acinetobacter lwoffii ja Lactobacillus-lajeja, joilla on todettu olevan allergiaa ehkäiseviä immuunivaikutuksia. Lisäksi maatilapölyn bakteeribiomassa koostui pääasiassa ehjistä elävistä soluista, kun taas kaupunkiasuntopölyn bakteeribiomassasta vain noin 1 % oli ehjiä soluja.
– Pölyjen vastakohtaisia immuunivaikutuksia voivat selittää bakteeribiomassan lajikoostumus, lajiston monimuotoisuus sekä bakteerisolujen eheys, kiteyttää Jaakko Pakarinen.
Pakarinen vertaili myös Venäjän ja Suomen Karjalan kodeista kerättyjä huonepölyjä. Venäjän puolella pääosa huonepölyn bakteereista oli grampositiivisia, Suomessa taas oli enemmän gramnegatiivisia bakteereja. Lisäksi Venäjän Karjalan kotipölyssä oli yleisesti eläimille ominaisia bakteerilajeja, Suomen Karjalassa puolestaan kasveille ominaisia bakteereja. Lapsuusajan atooppisten sairauksien riski on Venäjän Karjalassa vain neljäsosa siitä mitä se on Suomen Karjalassa.
MMM Jaakko Pakarisen mikrobiologian alan väitöskirja tarkastetaan 16.10.2008 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
