Suomalaisten ravinnossa suuria eroja

Ravintoainevalmisteita käyttävät ne, jotka saavat vitamiineja tarpeeksi ravinnostaankin.

Hyvien rasvahappojen saanti pehmeistä rasvoista on kuitenkin edelleen liian pientä, koska monet karttavat kaikkea rasvaa. Folaatin ja D-vitamiinin saanti on liian niukkaa. Kuidun saanti saisi olla nykyistä suurempi ja sakkaroosin saanti pienempi. Runsaampi täysjyväviljan, kalan, pehmeiden rasvojen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö korjaisi nämä puutteet samoin kuin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden valinta.

Rasvojen laatu parantunut mutta pehmeitä rasvoja kartetaan turhaan

Rasvan osuus energiasta oli sekä miehillä että naisilla suosituksen mukaista. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus sen sijaan oli molemmilla hieman liian suurta. Valtaosa tyydyttyneestä rasvasta tulee piilorasvana. Sekä rasvan kokonaissaanti että tyydyttyneen rasvan saanti ovat kuitenkin laskeneet vuodesta 2002. Sen sijaan monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on vain niukasti suosituksen alarajan tuntumassa, ja saisi olla suurempi. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta. Terveydelle haitallisten trans-rasvahappojen saanti ei ole ongelma, saanti on alle puolet maksimisuosituksesta.

Suolan käyttö edelleen vähentynyt, D-vitamiinin ja folaatin saanti liian niukkaa

Suolan saanti ylitti sekä miehillä että naisilla edelleen saantisuosituksen, vaikka pientä laskua on tapahtunut edelleen. D-vitamiinin saanti jäi edelleen alle suosituksen, vaikka maitojen ja ravintorasvojen D-vitaminointia on parannettu. D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat kala, ravintorasvat ja maitovalmisteet. Folaatin saanti on samoin edelleen liian niukkaa. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet

Naisten ruokavalio oli proteiini-, kuitu- ja sokeripitoisempaa kuin miesten. Naiset käyttivät miehiä enemmän kasviksia ja hedelmiä. Työikäisten (25–64 v)ja ikääntyneiden (64–75 v) ruokavalion ravintosisällössä ei ollut suuria eroja. Vähiten koulutusta saaneiden miesten ruokavalio oli epäterveellisin. Naisten ruokavalio vaihteli koulutustaustan mukaan vähemmän kuin miesten.

Ravintoainevalmisteiden käyttö ei kohdistu oikein

Ravintoainevalmisteita ilmoitti käyttäneensä kolmasosa miehistä ja puolet naisista. Käyttö liittyy koulutustasoon ja kaupunkilaisuuteen. Ravintoainevalmisteiden merkitys ravintoaineiden saannissa oli moninkertainen ruokaan verrattuna. Valmisteiden käyttö ei kuitenkaan kohdistunut oikein, sillä ravintoainevalmisteiden käyttäjät saivat jo ruoasta tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita lukuun ottamatta folaattia ja D-vitamiinia.