Jatkuva hälinä rassaa työntekijää
Työtilojen akustiikka ja sen vaikutukset työtehoon ja -hyvinvointiin on vielä varsin vähän tutkittu alue työterveystutkimuksessa.
Työterveyspäivillä Helsingissä on tänään pohdittu työtilojen äänimaiseman ja yleensä työympäristön merkitystä työntekijälle. Työterveyslaitoksella asiaa on viime vuosina tutkittu niin työpaikoilla kuin laboratorio-olosuhteissakin.Kun yritykset ovat keskittyneet ”ydintoiminta-alueeseensa”, on toimitilojen rakentaminen usein ulkoistettu ja tiloissa ollaan yleensä vain vuokralla. Rakentajat tekevät tiloista helposti muunneltavia, mikä merkitsee yleensä paperinohuita siirreltäviä väliseiniä tai pelkkiä sermejä. Melu ja hälinä koetaan työtiloissa erittäin rasittavana ja stressaavana tekijänä.
– Häiritsevä puheensorina heikentää keskittymistä vaativien työtehtävien suorituskykyä 5–10 prosenttia. Tutkimusten mukaan keskimääräinen suorituskyky paranee, jos puhetta vaimennetaan ja peitetään peiteäänellä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä, sanoo vanhempi tutkija Valtteri Hongisto Työterveyslaitoksesta.
Avotilatoimistoissa ääniä voidaan vaimentaa valitsemalla toimistoon sopivat sisustus- ja rakennusmateriaalit. Pelkät akustiikkalevyt eivät Hongiston mukaan riitä.Tämän lisäksi puheääni tulee peittää taustaäänellä, jos tila on muuten täysin hiljainen. Sopiva peiteääni voi olla esimerkiksi ilmanvaihdon ääni.
– Paras akustinen tyytyväisyys ja puheenpeitto saavutetaan tasaisilla luonnollisilla äänillä, joista puron solina oli laboratoriotesteissä toimivin, kertoo Hongisto.
Musiikkia ja etenkään laulua sisältävää musiikkia ei suositella peiteääneksi, koska se haittaa keskittymiskykyä. Peiteääntä ei suositella kaikkiin toimistoihin. Esimerkiksi tiimityötiloissa peiteäänen käytöstä ei ole hyötyä.
Ulla Järvi
