Ajan­kohtai­sta

Verivalmisteen ikä yhteydessä infektioriskiin

Amerikkalaistutkimus osoittaa yhteyden yli 29 päivän ikäisten verivalmisteiden ja sairaalainfektioiden välillä.

Verensiirtopotilaan riski sairastua sairaalainfektioon on kaksinkertainen, jos hänen saamansa verivalmiste on 29 päivän ikäinen tai vanhempi.

American College of Chest Physicians -järjestön kongressissa esitellyssä tutkimuksessa 422 verensiirtopotilaasta 13,5 % sairastui sairaalahoidon aikana infektioon. Sairastuneet olivat saaneet enemmän veriyksiköitä ja heidän saamansa veri oli ollut varastossa merkitsevästi pitempään (28,5 vs. 32 pv).

Syynä ”vanhan” veren aiheuttamaan riskiin voi olla lisääntynyt sytokiinimäärä ja immunosuppressiivinen vaikutus.

Tutkijat nostavat pohdintaan kysymyksen verivalmisteiden käyttöiästä, joka nykyään Yhdysvalloissa on 42 päivää.

– Aiemmissa selvityksissä verensiirrossa annettujen valmisteiden keskimääräinen ikä on ollut 17 päivää, mutta tässä tutkimuksessa se oli 26 päivää, sanoo tutkimuksen tehnyt Raquel Nahra Cooper University Hospitalista.

Suomessa käyttöaikaa ei ole tutkittu

Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg kertoo, että punasoluvalmisteet ovat käyttökelpoisia 5 viikkoa. Veripalvelusta sairaaloihin lähtiessään verivalmisteet ovat keskimäärin 1 viikon ja enintään 2 viikon ikäisiä, eli tässä vaiheessa jäljellä oleva kelpoisuusaika on 3 viikkoa.

– Nykytiedon mukaan sairaaloissa veri käytetään keskimäärin viikon kuluessa, mutta asiaa ei ole vielä systemaattisesti selvitetty meillä. Toimintaketjun kehittäminen on yksi ajankohtainen painopistealue Veripalvelun ja sairaaloiden välillä, sanoo Susanne Ekblom-Kullberg.

Sairaaloilla on velvollisuus ilmoittaa Veripalveluun, jos verivalmisteisiin tai niiden kuljetusketjuun epäillään liittyvän ongelmia. Tuolloin Veriturvatoimisto tekee tarkemman selvityksen asiasta.

Tutkimuksia verivalmisteiden käyttöiästä ei Suomessa ole tehty, mutta Veripalvelulla on käynnissä VOK-projekti yhteistyössä kymmenen sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaaloiden tietojärjestelmistä kerätään tietoja verensiirroista ja verta saaneista potilaista. Kerättävä tietokanta sisältää lisäksi potilaskohtaisia tietoja diagnooseista, toimenpiteistä ja laboratoriotutkimustuloksista.

Niina Rapo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030