Bakteerin muuntuminen syynä hinkuyskän lisääntymiseen
Hinkuyskää aiheuttava bakteeri on muuntunut rokotteiden aikakaudella, todetaan väitöstutkimuksessa.
Hinkuyskä on pienille lapsille edelleen hengenvaarallinen sairaus, ja rokotusohjelman ensisijainen tavoite on suojella heitä vakavalta taudilta. Sekä rokottein saavutettu että taudin sairastamisen aiheuttama immuniteetti hinkuyskää vastaan kestää kuitenkin vain muutamia vuosia, joten hinkuyskää esiintyy yhä enemmän erityisesti nuorilla ja aikuisilla.FM Annika Elomaa tutki väitöskirjatyössään Bordetella pertussis -bakteerin kannanvaihteluja hinkuyskärokotteiden käyttöönoton jälkeen. Lisäksi selvitettiin bakteerikantojen esiintymistä ja hinkuyskän epidemiologiaa eri ikäryhmissä, erityisesti pienillä lapsilla.
Hinkuyskä oli ennen rokotteiden kehittämistä yksi merkittävimmistä lasten kuolinsyistä. Suomessa hinkuyskärokotukset liitettiin rokotusohjelmaan vuonna 1952, ja sen jälkeen hinkuyskän sairastuvuus ja kuolleisuus laskivat huomattavasti. Hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta hinkuyskätapausten määrä lisääntyi jälleen 1990-luvun lopussa: hinkuyskän esiintyvyys imeväisikäisillä viisinkertaistui, ja vuosina 1998–2002 neljä imeväisikäistä kuoli tautiin. Tuorein epidemiahuippu havaittiin vuonna 2004, jolloin yksi viidestäsadasta Suomessa syntyneestä lapsesta sairasti hinkuyskän ensimmäisen elinvuotensa aikana. Vaikka hinkuyskää pidetään lastentautina, neljännes edellisen epidemian aikana raportoiduista hinkuyskätapauksista todettiin yli 19-vuotiailla aikuisilla.
Bakteerin muuntuminen ehkä syynä hinkuyskän lisääntymiseen
B. pertussis tuottaa monia virulenssitekijöitä, jotka aiheuttavat taudin oireet ja ovat vuorovaikutuksessa tartunnan saaneen ihmisen immuunijärjestelmän kanssa. Immuunijärjestelmä tunnistaa bakteerisolujen pinnalla olevia tai bakteerin erittämiä virulenssitekijöitä ja pyrkii tuhoamaan taudinaiheuttajat ihmisen elimistöstä.
Muuntamalla virulenssitekijöitään bakteeri saattaa välttää immuunipuolustuksen tai heikentää aiheuttamaansa puolustusreaktiota. B. pertussis -bakteerin muuntuminen eli kantojenvaihtelu saattaa olla osasyy hinkuyskän lisääntymiseen maissa, joissa hinkuyskärokotukset ovat olleet pitkään käytössä.
Elomaan väitöskirjatyössä tutkittiin B. pertussis -bakteerin kantojenvaihtelua ja epidemiologiaa Suomessa sekä samankaltaisen (Ranska) ja poikkeavan (Ruotsi) rokotushistorian maissa. B. pertussis -populaation jatkuva ja etenevä evoluutio havaittiin 1950-luvulta alkaen, ja viime vuosina kiertäneiden bakteerikantojen osoitettiin poikkeavan rokotekannoista. Suomen, Ruotsin ja Ranskan bakteeripopulaatiot eivät kuitenkaan poikenneet selvästi toisistaan. Useissa tapauksissa uudet bakteerikannat havaittiin Suomessa joitakin vuosia myöhemmin kuin Ruotsissa.
Tulokset osoittivat, että Ranskassa jo vuonna 1994 havaittu bakteerikanta aiheutti hinkuyskäepidemian Ruotsissa vuonna 1999 ja Suomessa vuosina 2003–2004. B. pertussis -bakteerin kantojenvaihtelu ei näytä vaikuttavan hiljattain rokotettujen sairastuvuuteen, mutta vaikutus saattaa ilmetä niillä, joiden immuniteetti hinkuyskää vastaan on heikentynyt.
Elomaan väitöskirjatyössä tutkittiin myös B. pertussis -bakteerikantojen esiintymistä eri ikäryhmissä. Tulokset osoittivat, että eri ikäryhmistä eristetyt B. pertussis -bakteerikannat ovat samankaltaisia. Bakteerin muuntuminen rokotekannoista saattaa mahdollistaa säilymön (reservoaarin) ikäryhmissä, joiden immuniteetti hinkuyskää vastaan on heikentynyt. Kaikissa ikäryhmissä tautia aiheuttavien bakteerikantojen oletetaankin olevan lähtöisin samasta säilymöstä nuorten ja aikuisten keskuudessa.
Uuden rokotusohjelman tehokkuus selviää seuraavan epidemian aikana
Suomen rokotusohjelma ja käytettävä hinkuyskärokote vaihdettiin vuonna 2005. Aiemmin käytössä olleesta Kansanterveyslaitoksen valmistamasta, kokonaisia tapettuja bakteerisoluja sisältävästä rokotteesta siirryttiin kaupalliseen yhdistelmärokotteeseen, jonka soluton hinkuyskäkomponentti sisältää kahta puhdistettua B. pertussis -bakteerin virulenssitekijää. Hinkuyskän lisäksi yhdistelmärokote suojaa jäykkäkouristukselta, kurkkumädältä, poliolta ja Haemophilus influenzae tyyppi b:ltä. Nykyinen rokotusohjelma tarjoaa hinkuyskärokotukset 3, 5 ja 12 kuukauden iässä sekä tehosterokotukset 4- ja 14–15-vuotiaille.
Rokotusohjelman uudistuksen jälkeen hinkuyskää on esiintynyt vähän. Tämä saattaa kuitenkin johtua taudin luontaisesta epidemiasyklistä, joten uuden rokotusohjelman todellinen tehokkuus selviää vasta seuraavan epidemian aikana. Elomaan väitöskirjatyössä havaittiin, että useat vastasyntyneet sairastuvat hinkuyskään, koska ovat vielä liian nuoria saamaan rokotusohjelman mukaisen ensimmäisen hinkuyskärokotuksensa. Koska pienet lapset saavat hinkuyskätartunnan useimmiten sisaruksiltaan tai vanhemmiltaan, lapsuusiän hinkuyskärokotusten ylläpitäminen sekä nuorten ja aikuisten rokottaminen on ensiarvoisen tärkeää pienten lasten suojaamiseksi.
Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan hinkuyskä aiheuttaa vuosittain 50 miljoonaa sairaustapausta ja 300 000 kuolemaa. Hinkuyskä on nykyisin ainoa lasten yleiseen rokotusohjelmaan kuuluva tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on lisääntynyt.
FM Annika Elomaan väitöskirja tarkastetaan 21.11.2008 Turun yliopistossa.
