Antibioottien käyttö on Suomessa laskusuunnassa
Eläinlääkinnässä suunta on kääntynyt huolestuttavasti.
Bakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan on lisääntynyt koko maailmassa, eikä uusia tämän ongelman ratkaisevia lääkkeitä ole näköpiirissä. Euroopan tautiviraston (ECDC) mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi tärkeimmistä terveysuhkista Euroopassa. Jotta nykyisten lääkkeiden teho voitaisiin säilyttää, niiden järkevään käyttöön on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteeri on pneumokokki, ja penisilliinit ja makrolidiantibiootit tehoavat siihen Suomessa huonommin kuin muissa Euroopan maissa. Lisäksi pneumokokin resistenssi näille tärkeille lääkkeille on meillä lisääntymässä.
Suomessa antibioottien käyttö on eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa. Antibiootteja käytetään eniten Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa. Pohjoismaista Islannissa antibiootteja käytetään enemmän kuin Suomessa, kun muissa Pohjoismaissa käyttö on vähäisempää kuin Suomessa. Erot ovat kuitenkin vähenemässä, sillä Suomessa antibioottien käyttö on 2000-luvulla ollut laskusuunnassa päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa 2000-luvun jatkunut antibioottien käytön laskutrendi on jatkunut myös vuoden 2008 alkupuoliskolla: edellisen vuoden vertailujaksoon nähden antibioottien kokonaiskulutus on laskenut 15 %. Laskua on nähtävissä kaikissa mikrobilääkeryhmissä, mutta merkittävimmin on vähentynyt tetrasykliinien käyttö (32 %).
Eläinlääkinnässä suunta kääntynyt nousuun
Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus on Suomessa lisääntynyt ennakoitua enemmän. Eläinlääkinnässä tavallisin mikrobilääke on penisilliini ja toiseksi käytetyin ryhmä sulfonamidit. Vuoden 2006 kokonaiskulutukseen verrattuna tetrasykliinien, aminopenisilliinien ja makrolidien käyttö on lisääntynyt yli viidenneksellä.
Vuodesta 2003 mikrobilääkkeiden käyttö eläimille on lisääntynyt Suomessa 15 %. Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna erityisesti injektiovalmisteiden kulutus on kasvanut (28 %). Määrällisesti eniten on lisääntynyt injektiona annettavan penisilliinin kulutus (1 500 kg, 25 %). Suhteellisesti kasvu on kuitenkin paljon runsaampaa injektiona annettavien aminopenisilliinien (225 kg, 169 %), makrolidien (43 kg, 87 %) ja tetrasykliinien (153 kg, 45 %) käytössä. Suun kautta annettavissa valmisteissa suhteellisesti eniten on lisääntynyt makrolidien kulutus.
Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus väheni koko 1990-luvun, mutta nyt kehitys on muuttunut epäsuotuisaksi. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä mikrobilääkkeiden liiallinen käyttö voi tehdä bakteerit vastustuskykyiseksi niille. Tällä on merkitystä niin kansanterveydelle kuin eläinten hoidon teholle.
Eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssitilanne on ollut Suomessa kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna pääosin hyvä.
Tänään vietetään ensimmäistä kertaa Euroopan antibioottipäivää.
