Itä-Suomen pehmeä kaivovesi voi selittää sydänriskiä

Pohjaveden kovuus ja magnesiumpitoisuus voivat selittää sydäntautien alue-eroja.

THM Anne Kousan väitöstutkimuksen mukaan kaivoveden kovuus ja suuri magnesiumpitoisuus ovat yhteydessä akuutin sydäninfarktin vähäisempään alueelliseen ilmaantuvuuteen. Kaivoveden suuri kalsiummäärä suhteessa magnesiumin määrään taas on yhteydessä sydäninfarktin suurentuneeseen ilmaantuvuuteen. Muilla tutkituilla kaivoveden kemiallisilla ominaisuuksilla ei havaittu alueellista yhteyttä akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuteen.

Kousa selvitti akuutin sydäninfarktin alueellisen ilmaantuvuuden ja pohjaveden kovuuden yhteyttä maaseutualueilla Suomessa 35–74-vuotiaiden miesten joukossa vuosina 1983, 1988 ja 1993 sekä miesten ja naisten joukossa vuosina 1991–2003. Alueellisessa analyysissä käytettiin koordinaattipohjaista tapaus-, väestö- ja kaivovesitietoa. Kaivovesien ominaisuuksista analyysissa olivat mukana veden kovuus sekä kalsium-, magnesium-, sinkki-, alumiini-, kupari-, fluori-, rauta- ja nitraattipitoisuudet tuhansista kaivovesinäytteistä ympäri Suomen, Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vesianalyysit ovat peräisin Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesitietokannasta.

– Jotkut sydäntaudin riskitekijät näyttävät edelleen kasaantuvan itäiseen Suomeen, vaikka sydäntautikuolleisuus on viime vuosikymmenten aikana huomattavasti vähentynyt. Itäisessä Suomessa maaseutualueilla, missä käytetään pehmeää, niukasti magnesiumia sisältävää kaivovettä, on sydäninfarktitapauksia enemmän kuin kovan, magnesiumia ja kalsiumia sisältävän veden alueilla läntisessä ja eteläisessä Suomessa, toteaa Anne Kousa.

Alue-erot samanlaisia miehillä ja naisilla

Alueellinen ero suomalaisten sydäntautikuolleisuudessa on raportoitu jo noin 60 vuotta sitten. Ero on säilynyt lähes ennallaan näihin päiviin saakka. Eniten sydäntautitapauksia on havaittu Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät, kuten seerumin kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi selittävät osan alueellisesta erosta.

Vaikka miesten sydäninfarktiriski on suurempi kuin naisten, ilmaantuvuuden alueelliset erot eivät miehillä ja naisilla poikkea toisistaan. Tutkimus osoittaa, että sydäntautisairastuvuuden alueellisen vaihtelun taustalla täytyy olla jo tunnettujen riskitekijöiden lisäksi myös muita elinympäristöön liittyviä tekijöitä, joista ainakin osa näyttäisi kasaantuvan edelleen itäiseen Suomeen.

Tutkimuksen yhteydessä kehitetty pienalueiden tutkimukseen soveltuva menetelmä on hyödynnettävissä tarttumattomien tautien ja muiden terveyteen liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa. Monikansallisia, myös kaupunkilaisväestön käsittäviä, yhtenäistä tutkimusmenetelmää noudattavia lisätutkimuksia tarvitaan vielä, jotta veden kovuuden sekä magnesiumin, kalsiumin tai molempien yhteys sydäntautiriskiin voidaan lopullisesti vahvistaa.

THM Anne Kousan kansanterveystieteen alan väitöskirja tarkastetaan 21.11.2008 Kuopion yliopistossa.