Mielenterveyskuntoutuksen määrärahat taas lopussa
Uusien terapioiden aloittaminen riippuu liian usein vuotuisesta rahatilanteesta, ei potilaiden tarpeista.
Kelan kustantamia harkinnanvaraisia psykoterapioita uhkaa rankka alasajo reilun kuukauden kuluttua, jollei eduskunta myönnä niihin lisää rahaa lisätalousarviossaan.– Ensi vuoden terapioissa on kahden miljoonan euron rahoitusvaje. Jos täydentävää rahoitusta ei tule, joudumme lähettämään kentälle kirjeen, jossa kehotetaan rajoittamaan uusien terapioiden aloittamista, varoitti Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko tiistaina Mielenterveysmessuilla.
Kelan harkinnanvaraista psykoterapiaa sai viime vuonna 8 545 aikuista ja 4 008 nuorta suomalaista. Heistä uusia terapiapotilaita oli yhteensä 4 513. Määrä on kasvanut voimakkaasti pari viime vuotta. 2000-luvun alussa luvut hieman notkahtivat, kun lasten psykoterapiaa siirrettiin pois Kelalta.
Kelan kuntoutusosaston arvion mukaan uusien terapioiden määrää jouduttaisiin ensi vuonna vähentämään noin 15 prosenttia, jollei lisää rahaa saada.
Nykyinen rahoituskäytäntö on ongelma
– Harkinnanvaraisen psykoterapian nykyiset käytännöt ovat ongelmallisia monella tapaa, kritisoi Tiina Huusko.
Koska varat myönnetään valtion budjetista vuodeksi kerrallaan, etusijalle joudutaan asettamaan kolmivuotisten pitkien terapioiden jatkuvuuden turvaaminen. Uusien terapioiden aloittaminen riippuu liian usein vuotuisesta rahatilanteesta, ei potilaiden tarpeista.
– Olemme nyt esittäneet Sata-komitean työn yhteydessä, että ainoa keino poistaa epätasa-arvo on korvata yksiselitteisesti kaikki lääkärien esittämät terapiat, sanoo Huusko.
Uudistus merkitsisi terapioiden selvää lisääntymistä, mutta Kela on Huuskon mukaan selvittänyt palveluntuottajien mahdollisuuksia vastata asiakkaiden tarpeeseen. Tarkoituksena ei ole imeä kaikkia psykoterapeutteja Kelan korvauspotilaiden hoitoon.
Terapiaoikeutta ei pitäisi rajoittaa
– Olemme myös esittäneet lain uudistamista siten, että kolmen vuoden terapiajakson voisi saada elämässään useamminkin kuin kerran. Etenkin kun nuorten aikuisten psykoterapia on voimakkaasti lisääntynyt, heille saattaa tulla tarvetta terapiaan esimerkiksi myöhäisessä keski-iässä, Huusko sanoo.
Nykyisin Kelan harkinnanvaraisen psykoterapian ehtona on opiskelu- ja työkyvyn säilyttäminen. Tällaista työpainotteista ehtoa on pidetty osin epäeettisenä.
Huuskon mukaan myös osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista mielenterveysongelmaisista haluaisi palata takaisin töihin, jos vain heille olisi tarjolla terapiaa. Nykysäännösten mukaan he eivät ole oikeutettuja Kelan harkinnanvaraiseen terapiaan.
– Mielenterveyskuntoutujat ovat keskimääräistä koulutetumpaa väkeä, joten monella heillä olisi selkeästi mahdollisuuksia selviytyä takaisin työkykyisiksi, sanoo kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko.
Ulla Järvi
