Ajan­kohtai­sta

Kylmyyteen voi sopeuttaa toistetulla altistuksella

Koko kehon kylmäaltistuksessa elimistö reagoi eri tavoin kuin paikallisessa altistuksessa.

Päivittäinen koko kehon kahden tunnin kylmäaltistus sopeuttaa ihmisen kylmyyteen viidessä päivässä, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

FM, HLL Ilkka Korhonen selvitti väitöstutkimuksessaan koko kehon yksittäisen ja toistetun kylmäaltistuksen (oleskelu 1–2 tunnin ajan kevyesti vaatetettuna +10 asteen lämpötilassa) sekä käsien ja jalkojen paikallisen kylmäaltistuksen (minuutin jäävesialtistus) aiheuttamia reaktioita sydämessä ja verenkiertoelimistössä, sekä hormonaalisia ja aineenvaihdunnan vasteita. Toistuvan kylmäaltistumisen on todettu aiheuttavan sopeutumisreaktioita. Kylmäaltistustestien vaihtelevuus on vaikeuttanut niiden tulosten vertaamista keskenään.

Koko kehon kylmäaltistuminen laski iholämpötiloja, syvälämpötilaa ja kehon lämpösisältöä, sekä lisäsi aineenvaihdunnan lämmöntuotantoa. Samanaikaisesti noradrenaliinin eritys kasvoi osoittaen autonomisessa hermostossa tapahtuvaa sympaattisen hermoston yleistä aktivoitumista ja stressireaktiota. Kuitenkaan lisääntynyttä aktiivisuutta ei todettu aivolisäkkeessä, kilpirauhasessa, sukurauhasissa eikä lisämunuaisytimissä. Kun koko kehon kahden tunnin kylmäaltistus toistettiin päivittäin, todettiin viiden päivän kuluessa sopeutuminen, joka ilmeni lieventyneinä kylmätuntemuksina ja vähentyneenä noradrenaliinin erityksenä. Yhden tunnin mittainen altistus ei näitä muutoksia aiheuttanut.

Kaikki erilaiset kylmäaltistukset kohottivat verenpainetta, mutta yksilöittäin tarkasteltuna koko kehon ja paikallisten kylmäaltistusten vaikutukset olivat täysin toisistaan riippumattomia. Siten toisesta testistä ei voi ennustaa toisen testin aiheuttamaa verenpaineen nousun suuruutta. Pääsyynä tähän lienee se, että paikallisten altistuksien aiheuttama nopea iholämpötilan lasku tuotti kiputuntemuksia, joiden kokeminen vaihteli suuresti yksilöittäin ja heijastui verenpaineeseen sekä sydämen syketiheyteen ja näkyi sydämen työmäärän kasvuna. Koko kehon kylmäaltistus sen sijaan aiheutti epämiellyttäviä kylmätuntemuksia, mutta ei nostanut sydämen työmäärää.

Tutkimus osoitti, että koko kehon kylmäaltistuminen ja paikalliset kylmäaltistumiset aiheuttavat toisistaan poikkeavia fysiologisia reaktioita. Tutkimus myös vahvisti aiempia tutkimustuloksia hormonaalisista ja aineenvaihdunnan muutoksista vastaavantyyppisissä kylmäaltistustesteissä. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä voidaan käyttää yksilöllisen kylmäherkkyyden arvioinnissa ja testien valinta riippuu siitä, millaisiin olosuhteisiin tutkittava tulee tehtävissään altistumaan. Toistettujen kylmäaltistuksien aikaansaamilla sopeutumisreaktioilla taas voidaan parantaa suorituskykyä ennen kylmässä suoritettavia tehtäviä.

FM, HLL Ilkka Korhosen väitöskirja tarkastetaan 28.11.2008 Oulun yliopistossa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030