Suun terveyteen liittyy sosiaalipsykologisia tekijöitä kaikkialla

Itsetunto, koulumenestys ja äidin terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä nuorten suun terveyteen niin Suomessa kuin Turkissakin.

DDS, MSc Ayse Basak Cinar tutki väitöskirjassaan esiteini-ikäisten suun terveyteen vaikuttavia ei-biologisia tekijöitä kahdessa eri terveydenhuolto- ja kulttuuriympäristössä, Turkissa ja Suomessa. Lisäksi hän selvitti esiteini-ikäisten yleisen hyvinvoinnin yhteyttä heidän suunsa terveyteen.

Aineisto kerättiin turkkilaisille (n = 611) ja suomalaisille (n = 223) 10–12-vuotiaille koululaisille ja heidän äideilleen toimitetuilla kyselylomakkeilla Istanbulissa ja Helsingissä. Turkissa tehdyt kliiniset tutkimukset pohjautuvat WHO:n kriteereihin; kaksi lasten hammaslääkäriä suoritti ne kaksi viikkoa kyselyn jälkeen. Helsingissä hammasstatustiedot kerättiin tutkimusluvan mukaisesti lasten potilaskorteista.

Sekä kliinisesti arvioitu että itse raportoitu suun terveys oli turkkilaisilla huomattavasti huonompi kuin suomalaisilla. Samanlainen tendenssi ilmeni myös muissa yleisen hyvinvoinnin indikaattoreissa paitsi koulumenestyksessä.

Turkkilaisilla koululaisilla suositeltu hampaidenhoito oli harvinaisempaa ja hampaiden terveyteen liittyvä ahdistus yleisempää kuin suomalaisilla. Niillä, jotka tunsivat hampaiden pesun ja ruokavalion olevan hallinnassa (pystyvyyden tunne), hampaidenhoito oli yleisemmin hyvä ja makeisten kulutus vähäisempää. Itsetunto ja koulumenestys korreloivat positiivisesti hampaiden pesuun ja ruokavalioon liittyvän pystyvyyden kanssa kaikilla koululaisilla.

Molempien maiden koululaisille oli ominaista se, että he jäljittelivät äitiensä tapaa nauttia makeisia. Samoin äidin hampaidenhoito oli yhteydessä lasten tapaan hoitaa hammasterveyttä.

Suun terveys ja hyvinvointi vahvasti yhteydessä

Suun terveys ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa esiteini-ikäisillä. Suun terveys korreloi sekä turkkilaisilla että suomalaisilla negatiivisesti paremman koulumenestyksen kanssa. Ruumiin pituus ja yhteiskunnalliset tekijät olivat yleisiä hyvää suun terveyttä selittäviä tekijöitä.

Tässä tutkimuksessa ei-biologiset suun terveyteen vaikuttavat tekijät liittyivät toisiinsa ja yleiseen hyvinvointiin monin eri tavoin. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat esiteini-ikäisen suun terveyteen. Turkkilaisten esiteini-ikäisten ja heidän äitiensä suun terveyteen liittyvässä käyttäytymisessä, ajattelutavoissa ja tunnekokemuksissa on runsaasti parantamisen varaa.

Suun terveyteen liittyvät sosiaalipsykologiset tekijät – pystyvyyden tunne ja itsetunto sekä lapsien ja äitien terveyskäyttäytyminen, yleinen hyvinvointi ja suun terveys, itsetunto ja koulumenestys – joita kirjallisuudessa on aikaisemmin tutkittu vain pareittain, olivat kaikki tunnistettavissa holistisessa viitekehyksessä riippumatta näiden kahden maan kulttuurista ja niiden sosioekonomisesta tai terveydenhuollon järjestelmistä. Tämä saattaa merkitä, että nämä assosiaatiot ovat osa globaalia terveyskulttuuria, ja siksi tarvitaankin vastaavanlaisten tekijöiden vuorovaikutukseen kohdistuvia lisätutkimuksia.

DDS, MSc Ayse Basak Cinarin väitöskirja tarkastetaan 27.11.2008 Helsingin yliopistossa.