Ajan­kohtai­sta

Vaihdevuosien jälkeen uniapnea on naisilla yhtä yleistä kuin miehillä

Naisilla ylähengitysteiden ahtautuminen on useammin osittaista, miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Naisten unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisempiä kuin aiemmin on luultu. Naisten uniapnea voi jäädä diagnosoimatta helpommin kuin miesten, koska taudinkuva on erilainen. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen uniapneapotilailla havaittiin muuhun väestöön verrattuna enemmän liitännäissairauksia.

Viimeaikaisten tutkimusten perusteella vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapneaa on yhtä paljon kuin miehillä. LL Ulla Anttalaisen väitöstutkimuksessa oireisilla potilailla todettiin unenaikaisia hengityshäiriöitä runsaasti molemmilla sukupuolilla. Naisilla oli erityisesti osittaista unenaikaista ylähengitysteiden ahtautumista, kun taas miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Onko lievä uniapnea lievää?

Perinteisesti uniapnea on diagnosoitu ja sen vaikeusaste on määritetty unenaikaisten hengityskatkosten määrällä per tunti (apneahypopneaindeksi, AHI). AHI antaa hyvän arvion täydellisistä hengityskatkoksista, mutta osittainen ylähengitysteiden ahtauma nukkuessa voi jäädä aliarvioiduksi. Tämän vuoksi erityisesti naisten unenaikaiset hengityshäiriöt ovat voineet perinteisellä tutkimustavalla jäädä toteamatta ja matalan AHI-arvon takia potilaat ilman hoitoa oireista huolimatta. Hengityskatkosten määrä eli AHI korreloi hyvin huonosti potilaan oireisiin. Hengityskatkosten määrän perusteella arvioituna lievä unipanea voikin olla vaikea, kun otetaan huomioon potilaan oireisuus.

Anttalaisen väitöstutkimuksen mukaan naisilla ja miehillä ei ollut eroa laitehoitoon sopeutumisessa ja sitoutumisessa pitkäaikaisena hoitomuotona erilaisesta unenaikaisesta hengityshäiriöstä huolimatta. Tämä puoltaa sitä, että osittaista ylähengitysteiden ahtautumista kannattaa hoitaa ylipainehengityslaitteella vaikka AHI olisi pieni, jos potilas on oireinen.

Uniapneapotilailla on paljon muitakin kansantauteja

Väitöstutkimuksessa verrattiin KELA:n erityiskorvattavuustietoja eri sairauksien suhteen tutkimuspotilailla ja iän ja sukupuolen suhteen kaltaistetuilla suomalaisilla yleensä. Tutkimuksessa todettiin, että sekä mies- että naisuniapneapotilailla oli suurentunut riski sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin, sokeritautiin ja astmaan ja keuhkoahtaumatautin.

Miehillä riski verenpainetautiin ja sydämen rytmihäiriöihin oli kaksinkertainen, sokeritautiin noin kolminkertainen ja astmaan tai keuhkoahtaumatautiin jopa seitsenkertainen verrattuna suomalaisiin miehiin yleensä. Naisilla todettiin myös kaksinkertainen riski verenpainetautiin, lähes kolminkertainen riski kilpirauhasen vajaatoimintaan ja seitsenkertainen riski astmaan tai keuhkoahtaumatautiin.

LL Ulla Anttalaisen väitöskirja tarkastetaan 28.11.2008 Turun yliopistossa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030