Työelämä ei salli enää maanantaikrapulaa
Maanantaikrapulaa katsotaan sormien läpi yhä harvemmalla työpaikalla. Myös yleinen asenneilmapiiri juopottelua kohtaan on kiristymässä.
– Kulttuuriset muutokset tulevat melko varmasti vähentämään alkoholinkäyttöä Suomessa, sanoo kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.Kauhanen perustaa näkemyksensä muiden eurooppalaisten maiden juomatapojen muuttumiseen ja FinDrink-tutkimukseen. Terveyskulttuurin muutokset ovat Kauhasen mukaan meillä aina seuranneet viiveellä muuta eurooppalaista kehitystä.
– Jatkokehitys Suomessa riippuu paljon yleisestä talouden kehityksestä sekä jossain määrin valtion alkoholipoliittisista ratkaisuista. Merkittävimmät tekijät suurissa muutoksissa ovat kuitenkin kulttuurisia. Jos yleinen asenneilmapiiri sekä esimerkiksi työelämän muuttuvat vaatimukset eivät enää tue aiemman kaltaista runsasta alkoholinkäyttötapaa, huomattavakin muutos kulutustavoissa on mahdollinen, Kauhanen vakuuttaa.
Kokonaiskulutus ei ole merkittävästi kasvanut enää vuoden 2004 jälkeen. Väkevien juomien kulutuksessa huippu saavutettiin jo 1970–1980-luvuilla, minkä jälkeen väkevien suosio on laskenut selvästi vuoden 2004 veromuutoksen aikaansaamaa kohtalaisen vaatimatonta hyppäystä lukuun ottamatta. Viinit ovat kasvattaneet suosiotaan muiden juomien kustannuksella hitaasti mutta tasaisesti jo pitkään.
– Talouden ja veropolitiikan muutokset ovat aina ennen vaikuttaneet tuntuvasti suomalaisten alkoholinkulutukseen. Nyt tämä sidos näyttää heikkenevän. Palkankorotusta tai verenkevennystä ei enää siirretä Alkon kassaan, huomauttaa Kauhanen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kokonaiskulutuksen luvut kertovat vähän suomalaisten juomatavoista. ”Märkä sukupolvi” eli suuret ikäluokat eivät välttämättä vähennä eläköityessään juomistaan. Koska heitä on tilastollisesti paljon, nuorten ikäluokkien raitistuminen ei vielä riitä, jotta kokonaiskulutustilastoihin tulisi jyrkkä lasku. Kulutuksen trendi on kuitenkin laskeva, ja juomakulttuurit muuttuvat ja eriytyvät. Sosioekonomiset kulutuserot ja terveyserot tulevat pysymään suurina.
Professori Jussi Kauhanen johtaa Kuopion yliopistossa FinDrink-tutkimusta. Se on osa Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaa.
Ulla Järvi
