Biolääketieteellinen tutkimuksemme luultua merkittävämpää
Suomen biolääketieteellisen tutkimuksen ja suomalaisten biolääketieteen tutkijoiden merkitys on suurempi kuin aiemmin on arvioitu.
Tuore selvitys biolääketieteellisen tutkimuksen julkaisuista ja viittauksista vuosilta 1966–2000 osoittaa, että suomalaisen biolääketieteellisen tutkimuksen merkitys oletettua suurempi.Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijat ovat selvittäneet suomalaisen biolääketieteellisen tutkimuksen tasoa perustuen julkaisuihin, niihin tehtyihin viittauksiin ja muihin bibliometrisiin muuttujiin (bibliometriikka on tieteellisen julkaisutoiminnan tutkimusta, jossa kerätään ja tulkitaan kirjoja ja sarjajulkaisuja koskevia tilastoja). Tutkimuksen tulos on julkaistu artikkelissa Pentti Riikonen ja Mauno Vihinen. National research contributions: A case study on Finnish biomedical research. (2008) Scientometrics 77, 207 - 222.
Aineisto kertoo biolääketieteellisen tutkimuksen kehityksestä ja tasosta. Artikkeli osoittaa, että monet aiemmat tutkimukset, jotka ovat perustuneet yksinkertaisempiin mittareihin, antavat vääristyneen kuvan tieteellisestä tuotannosta ja tutkimusten merkityksestä. Nyt tehdyn tutkimuksen valossa suomalaisen tutkimuksen ja suomalaisten tutkijoiden merkitys on suurempi kuin aiemmin on esitetty.
Työtä varten kerättiin kaikkien keskeisten alan tutkijoiden, yhteensä noin 750 tutkijan, julkaisutiedot joiden perusteella selvitettiin niihin tehdyt viittaukset kansainvälisestä Web of Knowledge -palvelusta. Tutkimusjakson (1966 - 2000) aikana suomalaiset ja Suomessa pidempään työskennelleet tutkijat julkaisivat kaikkiaan 50 599 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joita siteerattiin 1 261 439 kertaa. Analyysi rajoitettiin vuoteen 2000 saakka, koska viittausten kertyminen kestää liki 10 vuotta.
Aineistoa analysoitiin hyvin monipuolisesti. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät artikkelista ja sen liitteeksi tehdystä tietokannasta.
Tuloksista käy ilmi muun muassa se, että suomalaisen tutkimuksen taso mitattuna artikkeleihin tehtyjen viittausten määrällä on tiedelehdissä on pysynyt samana aina 1970-luvulta lähtien. Jakson aikana toki julkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi. 100 lehdestä, joissa suomalaistutkijat julkaisevat eniten artikkeleitaan, on viittausten määrä 60–70:ssä korkeampi suomalaisten kirjoittamissa artikkeleissa kuin kaikissa tiedeartikkeleissa keskimäärin. Sama trendi on nähtävissä 1970-luvulta lähtien.
– Suomalaistutkijoiden on ehkä keskimääräistä vaikeampi saada artikkeleita tieteen huippulehtiin. Toisaalta niissä julkaistuja suomalaisten artikkeleita siteerataan keskimääräistä useammin, toteaa professori Mauno Vihinen Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutista.
Puolet viittauksista 115 tutkijan töihin
Julkaisujen ja siteerausten määrä sekä muut aineistoa kuvaavat muuttujat ovat muuttuneet melko säännöllisesti ajan mittaan. Esimerkiksi julkaisujen määrä kasvoi lähes lineaarisesti, suoraviivaisesti. Myös kirjoittajien määrä kasvoi koko ajan, joten siteerausten määrä jaettuna kirjoittajien määrällä laski koko analysoidun ajan. Naistutkijoiden osuus viittauksista on jonkin verran suurempi kuin heidän osuutensa julkaisuista.
Viittausten määrä julkaisua kohti vaihtelee nollasta liki 3000:een. Puolet kaikista siteerauksista kohdistui 115:n eniten viitatun tutkijan töihin. Viittausten määrä eri lehdissä vaihtelee. Suomalaiset julkaisivat yli 3000 tiedelehdessä. Kokonaisviittausmäärästä puolet ilmestyi kuitenkin 71 lehdessä.
Tietokannasta löytyy myös kunkin yksittäisen tutkijan tarkat julkaisu- ja siteeraustiedot.
