Ajan­kohtai­sta

Resistiinihormoni osoittautui tulehdustekijäksi

Resistiinillä ei ollut väitöstutkimuksessa yhteyttä tyypin 2 diabetekseen.

Resistiinihormoni ei ole merkittävässä yhteydessä diabetekseen, mutta sen sijaan sen määrityksestä voi tulla apukeino tulehdustilojen arviointiin, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Resistiinihormoni löydettiin vuonna 2000. Hiirellä resistiinin on havaittu erittyvän rasvasoluista ja sen on arveltu toimivan linkkinä lihavuuden ja diabeteksen välillä. Ihmisellä resistiinin tehtävä on toistaiseksi epäselvä.

FM Anne Kunnari selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisen resistiinin toimintaa ja erityisesti sen liittymäkohtia tyypin 2 diabetekseen ja valtimonkovettumistautiin.

Resistiinin havaittiin ilmentyvän kaikissa keskeisissä valkosolutyypeissä ja lisäksi tulehdustekijät lisäsivät sen tuotantoa. Verisuonten pintasoluissa resistiini lisäsi valtimonkovettumistautiin liittyviä muutoksia.

Plasman resistiinipitoisuudella ei havaittu yhteyttä lihavuuteen, diabetekseen tai kaulavaltimon seinämän paksuuteen, joka kuvastaa alkuvaiheen valtimonkovettumistaudin tasoa. Kuitenkin tulehdukselliset merkit, kuten veren valkosolujen määrä ja plasman CRP-pitoisuus, liittyivät suurentuneeseen plasman resistiinipitoisuuteen.

– Resistiini aiheuttaa myös muiden tulehdustekijöiden tavoin verisuonten pintasoluissa valtimonkovettumistaudille altistavia muutoksia. Tulevaisuudessa plasman resistiinipitoisuutta voidaan mahdollisesti käyttää apuna tulehdustilojen arvioinnissa, pohtii Kunnari.

FM Anne Kunnarin väitöskirja tarkastetaan 12.12.2008 Oulun yliopistossa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030