Alkoholiriippuvuus ja masennus ovat haastava yhdistelmä
Essitalopraami ja memantiini vähensivät väitöstutkimuksessa masennusta ja ahdistuneisuutta.
Samanaikainen alkoholiriippuvuus ja vakava masennustila ovat suuri haaste hoidolle, ja esimerkiksi hoitokustannusten arvioidaan olevan 40 % suuremmat kuin pelkän masennuksen hoidossa.LL Leea Muhonen etsi väitöstutkimuksessaan uusia hoitovaihtoehtoja alkoholiriippuvuudesta ja vakavasta masennuksesta yhtäaikaisesti kärsiville potilaille. Tutkimukseen osallistui 80 potilasta Helsingin kaupungin kolmelta A-klinikalta. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä, essitalopraamia ja memantiinia. Potilaiden oireiden kulkua seurattiin 26 viikkoa. Pyrkimyksenä oli löytää joitakin ennustekijöitä, joiden pohjalta kliinikko voisi tehdä hoitoratkaisunsa näiden potilaiden hoidossa.
Molemmat lääkkeet vähensivät merkittävästi sekä masennusta että ahdistuneisuutta, eikä essitalopraamia ja memantiinia käyttäneiden potilasryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Elämän laatu parani molemmissa hoitoryhmissä. Myös alkoholihäiriöiden tunnistusmittarin ja pakkomielteisen ja pakkotoimintoisen alkoholinkäytön mittarin pisteet paranivat molemmissa hoitoryhmissä.
Varhainen ensimmäisen vakavan masennuksen alku näytti ennakoivan huonoa vastetta essitalopraamihoitoon, mutta ei memantiiniin. Toisaalta myöhäinen ensimmäisen masennuksen alku näytti ennakoivan essitalopraamihoidossa hyvää hoitovastetta.
– Ensimmäisen masennuksen alkamisikä saattaa olla käyttökelpoinen kriteeri näiden lääkkeiden valintaa pohdittaessa, toteaa Leea Muhonen.
Varhainen humalahakuisen juomisen alkamisikä näytti ennustavan huonoa hoitovastetta kumpaakin lääkettä käytettäessä, mutta erityisesti essitalopraamihoidossa. Aktiivinen alkoholinkäyttö tutkimuksen alkaessa ennakoi tutkimuksen keskeyttämistä. Myös perimällä saattaa olla vaikutusta hoitovasteeseen (HTTLPR-geeni).
LL Leea Muhosen väitöskirja tarkastetaan 19.12.2008 Helsingin yliopistossa.
