Uusilla yhteistoiminta-alueilla yli miljoona suomalaista

Runsaan miljoonan kansalaisen perusterveydenhuolto siirtyy yhteistoiminta-alueille vuodenvaihteessa.

Seitsemän yhteistoiminta-aluetta on jo aloittanut toimintansa. Vuoden vaihteen jälkeen yhteensä noin 1,3 miljoonan kansalaisen perusterveydenhuolto on kuntien yhteistoiminta-alueiden vastuulla.

Yhteistoiminta-alueet järjestävät alueen kuntien perusterveydenhuollon eli vastaavat käytännössä terveyskeskusten toiminnasta sekä usein myös sosiaalipalveluista kuntien alueella.

Tällä hetkellä yhteensä 272 kuntaa on sopinut 61 yhteistoiminta-alueen perustamisesta, joista viimeisetkin muodostetaan vuonna 2013. Yhteistoiminta-alueet tulevat vastaamaan siten yli 2,6 miljoonan kansalaisen perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimen tehtävistä.

Isäntäkuntamallille perustuvia yhteistoiminta-alueita on tulossa 33 ja niissä on mukana 124 kuntaa. Tällöin yksi kunta vastaa alueen kaikkien kuntien terveyspalveluista. Asukkaita näissä kunnissa on yhteensä yli 1,6 miljoonaa.

123 kuntaa on puolestaan mukana 23 kuntayhtymässä, jotka vastaavat 806 000 asukkaan perusterveydenhuollosta. Muutamat yhteistoiminta-alueet eivät ole vielä ratkaisseet hallintomalliaan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen rakenteellisena vaihtoehtona on kuntaliitoksen ohella kuntien yhteistoiminta perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Uudistusta ohjaavan puitelain mukaan kansalaisten perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvästä sosiaalitoimesta vastaa ”vähintään noin 20 000” asukkaan kunta tai useamman kunnan muodostama yhteistoiminta-alue. Väestömäärävaatimus koskee suurinta osaa kunnista.

Yhteistoiminta-alueissa mukana myös yli 20 000 asukkaan kuntia

Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa on mukana myös yli 20 000 asukkaan kuntia. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Antti Kuopilan mukaan seutujen keskuskaupunkien osallistuminen yhteistoiminta-alueisiin tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jonka tavoitteina on laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut.

- Kaupunkikeskusten mukana olo yhteistoiminta-alueissa parantaa koko kaupunkiseudun asukkaiden mahdollisuuksia käyttää kuntarajat ylittäviä palveluja, Kuopila toteaa.

Suuri osa yhteistoiminta-alueista vastaa myös sosiaalitoimesta

Noin puolessa yhteistoiminta-alueista ollaan siirtämässä perusterveydenhuollon lisäksi sosiaalitoimen palvelut kattavasti yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi. Noin kolmannes kunnista siirtää koko sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueelle, minkä lisäksi viidennes siirtää sosiaalitoimen lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Lasten päivähoito järjestetään yhä useammin osana opetustoimea.

Kuopilan mukaan paljon puhuttu perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen eheys on toteutumassa yhteistoiminta-alueiden osalta vähintäänkin kohtuullisesti.

Kuopila huomauttaa kuitenkin, että pelkkä rakenteellinen uudistus ei ratkaise peruspalvelujen saatavuutta tai toimivuutta.

- Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lopullinen tulos nähdään vasta sitten, kun rakenteiden ohella palveluprosessit on saatu uudistettua. Ensi vuoden alussa aloittavilla uusilla kaupungin- ja kunnanvaltuustoilla on haastava ja vastuullinen tehtävä sekä palvelustrategioiden suunnittelussa että yhteistoiminta-alueiden toimivuuden varmistamisessa, Kuopila kertoo.