Opettajien ääniongelmat tavallisia
Väitöstutkimuksessa 12 prosentilla opettajista oli muutoksia kurkunpäässä.
Työterveyshuoltoon tarvitaan systemaattisia opettajien ääniseulontatutkimuksia, jotta ääniongelmat löydettäisiin jo varhaisvaiheessa, jolloin niiden pahenemisen estäminen ja hoito on todennäköisesti helpompaa, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.FM Irma Ilomäki selvitti väitöstutkimuksessaan opettajien ääneen liittyvää työhyvinvointia sekä äänikoulutuksen vaikutuksia siihen. Lähes kaikki opettajat kertoivat kokeneensa jotain ääniongelmia. Toisaalta valtaosa opettajista arvioi omat äänelliset voimavaransa (äänenlaadun, kestokyvyn ja kantavuuden) varsin tavallisiksi. Foniatri totesi 12 prosentilla opettajista orgaanisia muutoksia kurkunpäässä.
– Tämä voi merkitä sitä, että tavallisen työssä olevan, terveeksi oletetun opettajajoukon keskuudessa varsin monella saattaa olla kehittymässä muutoksia äänihuuliin, toteaa Irma Ilomäki.
Noin puolet opettajista luokiteltiin ääneltään täysin terveiksi. Terveet opettajat raportoivat äänioireita lähes yhtäläisesti kuin kliinisesti sairaiksi luokitellutkin. Tämä saattaa Ilomäen mukaan merkitä sitä, että kyky havainnoida omaa ääntä tarkasti on voinut osaltaan auttaa ääniterveyden ylläpidossa ja ääniongelmien ehkäisyssä.
Äänikoulutusta harvoilla
Työpäivän kuormitus tuotti sellaisia akustisia muutoksia, jotka viittaavat lihasaktiviteetin lisääntymiseen sekä työpäivänaikaisia äänenväsymistuntemuksia. Äänen väsymistä esiintyi sekä terveillä että melko terveillä, eikä pelkästään niillä, joilla oli orgaanisia kurkunpäämuutoksia. Pitkäkestoisessa äänityössä siis tervekin äänentuottamismekanismi väsyy. Tällöin äänen kuormituksesta palautumisen keinojen hallinta voi olla ensiarvoisen tärkeää.
Opettajista kaksi kolmasosaa ei ollut saanut lainkaan äänikoulutusta opettajankoulutuksensa tai työuransa aikana. Näin ollen suurin osa tässä äänellisesti hyvin vaativassa ammatissa työskentelevistä toimii pelkän intuitionsa varassa tämän keskeisen työvälineensä hallinnassa. Lyhyt äänikoulutus lisäsi tietoisuutta oman äänen voinnista, mikä sinänsä voi myös edistää äänen suojelua, mutta vasta pitkäkestoinen äänikoulutus vähensi äänioireiden esiintyvyyttä.
Riskitekijät minimiin
Opettajat arvioivat haitallisimmiksi työympäristötekijöiksi puutteellisen ilman laadun, taustamelun ja kiireen. Kouluissa on tärkeää panostaa kaikkien opettajan ääntä kuormittavien riskitekijöiden minimointiin: ilman laadun ja huoneakustiikan parantamiseen, melun vähentämiseen, äänenvahvistimien tarjoamiseen niitä tarvitseville, työasentojen ergonomiaohjaukseen, kiireen hallintaan ja ylisuurten ryhmäkokojen pienentämiseen. Opettajan ääntä voisivat säästää myös opetusmenetelmien valinnat ja opetusviestintästrategiat esimerkiksi työrauhan luomiseen ja ylläpitoon.
– Äänen ylikuormittumisen ehkäisyssä on tärkeää myös se, että opettajat itse oppivat tunnistamaan oman äänensä yksilölliset ylikuormitusrajat ja välttämään niiden ylittämistä sekä huolehtimaan äänen palautumisesta, ottamaan väsymyksen merkit merkkeinä palautumistarpeesta ja aktiivisesti järjestämään lepohetkiä niin työpäivän, työviikon kuin lukukaudenkin mittaan, silloin kun ääntä väsyttää, toteaa Irma Ilomäki.
FM Irma Ilomäen puheopin alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 19.12.2008 Tampereen yliopistossa.
