Ajan­kohtai­sta

Työaikadirektiivi vei Euroopan kollegat barrikadeille

Osoitamme mieltämme koko eurooppalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden ja potilaiden turvallisuuden puolesta, sanovat Lissabonissa anestesialääkärinä työskentelevä Rui Guimarâes ja ranskalainen kirurgi Claude Wetzel. Kuva: Heli Satuli

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/mielenosoitus.jpg
Lääkärien mielenosoitus on koonnut satoja valkotakkeja Strasbourgiin. Työaikadirektiivin muutos uhkaa eurooppalaisten kollegojen mukaan koko terveydenhuollon tulevaisuutta. Terveydenhuollon perusteita sormeillaan muuallakin. Miten muutoksiin voi vaikuttaa?

”Väsynyt lääkäri = kuollut potilas”, julistaa yksi banderolli. ”Vaara – työskentelen 340 tuntia kuukaudessa”, pelottelee toinen. Meneillään on lääkärien mielenosoitus Euroopan joulukaupungiksi itsensä kruunanneessa Strasbourgissa.

Yli 400 lääkärin protestoinnin aihe on työaikadirektiivi, johon europarlamentaarikkojen on määrä ottaa kantaa täysistunnossaan. Direktiiviin ehdotetut muutokset merkitsisivät mielenosoittajien mukaan toteutuessaan monelle päivystävälle lääkärille katastrofia.

– Tässä ei ole kyse vain lääkäreistä. Osoitamme mieltämme koko eurooppalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden ja potilaiden turvallisuuden puolesta. Haluaisitko itse onnettomuus­tilanteessa lääkäriksesi henkilön, joka on paiskinut töitä 42 tuntia putkeen? kysyy Lissabonissa anestesialääkärinä työskentelevä Rui Guimarâes.

Guimarâesin mukaan direktiivi olisi vahingollinen etenkin nuorille lääkäreille, jotka harjoitellessaan joutuvat usein käytännössä asumaan sairaaloissa. Suomessa vastaavaa katastrofia ei ole näköpiirissä, sillä työehdoista sovitaan yhteistyössä työnantajapuolen kanssa.

”Parlamentti on pienen lääkärin puolella”

– Tämä on ensimmäinen kerta 50-vuotisen historian aikana, kun kaikki seitsemän lääkärien eurooppalaista etujärjestöä kokoavat voimansa. Edustamme 27 maata ja yli kahta miljoonaa lääkäriä, selittää Hautepierren sairaalassa Strasbourgissa kirurgina työskentelevä Claude Wetzel. Wetzel toimii myös palkansaajalääkärien Euroopan keskusjärjestön FEMS:in puheenjohtajana.

Wetzel muistuttaa, että työaikadirektiivi on tarkoitettu suojelemaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Jäsenmaiden neuvostossa ­ehdottamat muutokset tarkoittaisivat isoa harppausta taaksepäin lääkärien työsuojelussa. Mutta valkotakkien peli ei ole vielä menetetty. Europarlamentti on perinteisesti asettunut työntekijän puolelle.

Tv-kamerat surraavat ja salamavalot välkkyvät tiedotusvälineiden haastatellessa ympäri Euroopan paikalle saapuneita lääkäreitä. Juuri äänestyksen alla järjestettävä mielenosoitus on kuitenkin vain pieni osa lääkärien työaikadirektiivikampanjaa. – Tapaamme ennen äänestystä sekä europarlamentin puhemiehen että kaikki direktiivin käsittelyssä keskeisessä asemassa olevat parlamentaarikot, selventää Wetzel.

Kansalliset lääkärijärjestöt ovat nekin lobanneet päättäjiä omalla tahollaan kirjein ja tempauksin. Lääkärijärjestön puheenjohtaja luottaakin edunvalvonnan purreen ja arvioi lopputuloksen olevan kompromissi neuvoston ja parlamentin linjan välillä.

Suomalainen lääkäri on turvassa

Keskiviikkona EU-parlamentti hylkäsi ministerineuvoston ehdotukset, mistä johtuen työaikadirektiivistä pitää järjestää sovittelumenettely parlamentin ja jäsenmaiden hallitusten kesken. Lobbaukseen tulee siis jälleen lisäaikaa.

– Suomessa lääkärin ei tarvitse nousta barrikadeille, kuten eurooppalaiset kollegat nyt. Suomalainen lääkäri ei jää yksin, kiitos kollektiivisen sopimisen perinteen, rauhoittelee Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Pälveen mukaan Suomessa työehdoista voidaan aina sopia työnantajapuolen kanssa yhteistyössä. Siksi neuvoston liberaalin linjan läpimenokaan ei aiheuttaisi Suomessa ongelmaa. Nykyiselläänkin Suomessa lasketaan työajaksi vain aktiivinen osa päivystysajasta. Palkkaa tosin maksetaan koko ajalta. Ratkaisu on työmarkkinaosapuolten välinen kompromissi, jolla varmistetaan terveyspalveluverkoston toimivuus ja tasokas päivystysvalmius harvaan asutussa Suomessa.

– Lääkäriliitto toivoo, että sopu löytyisi ja uusi direktiivi saataisiin pian voimaan. Kiistan jatkuminen vuosikausia ei ole potilaan eikä lääkärin etu, Pälve toteaa.

Toisin kuin Suomessa, monessa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa ammatillinen järjestäytyminen on heikkoa, eikä keskitettyä sopimusta ole. Lääkäri joutuu jopa yksin puolustamaan työehtojaan.

Direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta

EU:ssa käsitellään komission direktiiviehdotusta, jonka mukaisesti EU-alueen kansalaisilla olisi merkittävän suuri vapaus hakea terveyspalveluita toisesta jäsenmaasta.

– Kestää todennäköisesti vielä useita vuosia ennen kuin EU:n toimielimet päättävät direktiivin lopullisesta muodosta, arvioi Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari.

Vaikka direktiivi hyväksyttäisiin, EU-maiden välinen potilasvaihto olisi hyvin vähäistä. Lääkäreistä siitä saattaisivat hyötyä eniten ne, jotka mielivät hoitamaan aurinkorannoilla eläkepäiviä viettäviä suomalaisia.

EU-parlamentti on omassa kannanotossaan esittänyt idean EU-alueen palvelusetelistä. Tämän toteutuessa potilaat voisivat aiemmin esitettyä laajemmin hakea omalta maaltaan maksusitoumusta halutessaan esimerkiksi lonkkaleikkaukseen Etelä-Ranskaan.

– Käytännönläheisin tapa vaikuttaa asiaan on mennä keskustelemaan asiasta kotimaisten euroedustajien kanssa MEP-kiertueen tullessa omaan kaupunkiin, Jukka Siukosaari sanoo.

Heli Satuli

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030