Ajan­kohtai­sta

Sähköiset palvelut yleistyvät, silti yhä harvinaisia

Sähköiset tietojärjestelmät ovat kattavassa käytössä, mutta sähköiset palvelut ovat vielä harvinaisia.

Sähköiset tietojärjestelmät ovat kattavassa käytössä terveydenhuollossa. Kehitys on ollut voimakasta 2000-luvulla, ja sitä on osaltaan vauhdittanut kansallisessa terveyshankkeessa tehty työ.

Tämän kertoo sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Oulun yliopiston teleterveydenhuollon osaamiskeskuksen FinnTelemedicumin ja Stakesin yhteistyönä tehty raportti. Raportti kuvaa informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja eTerveys-(eHealth)-sovellusten käytön tilannetta, kehityksen suuntaa ja kustannuksia terveyspalvelujärjestelmässä.

Sähköinen potilaskertomus on nyt kattavasti käytössä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös yksityissektorilla se on yleinen. Esimerkiksi aluetietojärjestelmät, sähköiset lähetteet, laboratorio-kuvantamistulosten tiedonsiirto ja potilaskertomustekstin sähköinen luovutus eri organisaatiosta toiseen ovat jo hyvin yleisiä.

Myös suoraan kansalaisille tarkoitetut sähköisen terveydenhuollon (eHealth)-palvelut, kuten suora sähköinen ajanvaraus, turvallinen sähköposti- ja tekstiviestikommunikointi ja nettilomakkeiden täyttäminen, ovat selvästi yleistyneet kahden vuoden takaisesta, vaikka ne ovat melko harvinaisia palveluja.

Kaikki eivät vielä valmiita kansalliseen arkistoon

Sairaanhoitopiireistä 85 prosenttia ja runsas puolet terveyskeskuksista arvioi olevansa valmis sähköiseen kansalliseen terveydenhuollon arkistoon liittymiseen vuoteen 2011 mennessä. Sähköistä reseptijärjestelmää koskevat luvut olivat samansuuruiset. Vaikka atk-kustannukset nousevat terveydenhuollon kokonaismenojen nousuun nähden voimakkaasti, ne ovat kuitenkin eurooppalaisittain vielä alhaiset eli noin 1,5 prosenttia.

Paikallisella tasolla alkanut sähköinen tiedonhallinta on edennyt raportin mukaan voimakkaasti Kansallisen terveyshankkeen aikana. Rakenteisen kertomuksen, ydintietojen, kansallisten koodistojen ja luokitusten käyttöönotto on edistynyt. Uusi yhteistoimintamalli sairauskertomusten yhteensopivuuden edistämiseksi on edennyt. Potilastietojen sähköinen välittäminen on tullut yleiseksi käytännöksi.

Raportissa todetaan, että suoraan kansalaisille tarkoitetuille eHealth-palveluille ja tiedonvaihdon siirtämiselle kansalliselle tasolle on syntynyt perusta Kansaneläkelaitokseen rakenteilla olevien KanTA-palvelujen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Stakesin, ensi vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa arvioidaan KanTA-uudistuksen toteutumista ja vaikutuksia kevään 2009 aikana.

Raportti on sarjassaan kolmas ja se toimii jatkona kansallisen terveyshankkeen aikana vuosina 2003 ja 2005 tehdyille selvityksille. Raportti kuvaa tilannetta maassamme kansallisen terveyshankkeen hankkeen päätymisen jälkeen.

Ulla Järvi

Raportti: Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen, Maarit Kangas. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007. Tilanne ja kehityksen suunta. Stakes Raportteja 37/2008. Helsinki 2008.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030