Ajan­kohtai­sta

Lääkärilehti listasi vuoden uutistapahtumia

Mistä puhuttiin, mistä vaiettiin, mikä ihastutti, mikä raivostutti? Vuosi 2008 oli tulvillaan tapahtumia niin lääketieteessä kuin terveyspolitiikassa.

”Husin kriisissä on saippuasarjan ainekset”, kommentoi Suomen Lääkärilehden toimitus yhtä vuoden 2008 terveyspolitiikan kuuminta tapahtumasarjaa.

Vaikka pääkaupunki ei ole koko Suomi, ylsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintouudistuksesta syntynyt kohu tiedotusvälineiden välityksellä koko maan terveyspoliittisen keskustelun agendalle.

”Herkullisia henkilökemiakoukeroita yhdistettynä suomalaiseen terveydenhuollon organisaatiomammuttiin. Onneksi henkilöstö älähti ja osoitti uudistusintoilijoille, että asiantuntijaorganisaatiossa ei sanelupolitiikka mene läpi”, jatkuu toimituksen analyysi.

Kapinaa siellä – ja täällä

Husin kriisissä tiivistyi paljon yleisemmästä lääkärien tyytymättömyydestä ja sairaalan kaltaisen suurorganisaation huippuasiantuntijoiden kokemasta ylikävelystä. Joulukuussa myös Lappeenrannassa kalisteltiin, mikä antaa luvan ennustaa, ettei Husin ”kansannousu” jää välttämättä ainutkertaiseksi. Viisaat johtajat toki oppivat varomaan ja avaamaan korvansa henkilökunnan näkemyksille.

Kapinapesäkkeitä kytee myös toisessa suuressa asiantuntijaorganisaatiossa, Lääkelaitoksessa. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä päättänee sijoittaa Lääkealan keskuksen Kuopioon, jonne siirtynevät myös Lääkelaitoksen toiminnot.

”Siirrosta seurannee vielä paljon polemiikkia, kun lähes kaikki asiantuntijat jäävät Helsinkiin, ja Kuopioon etsitään kissojen ja koirien kanssa vastaavia osaajia”, ennustaa Lääkärilehden toimitus.

Polemiikkia vaille tuskin jää myöskään THL:n syntyminen. Vuoden suurin vauva syntyy uudenvuoden yönä, kun vanha perinteinen Kansanterveyslaitos ja nuori Stakes katoavat ja nousevat tuhkasta uutena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksena.

Lääkärilehden (44/2008) artikkelissa molempien laitosten luottamusmiehet ja nimettöminä pysytelleet lääkärit olivat myönteisen odottavia, mutta kertoivat myös kokemuksia näennäisdemokratiasta, jolla liitosta runtattiin.

”THL on oikeastaan siamilaiset kaksoset. Väki näyttää jäävän aika pitkälti vanhoihin taloihinsa töihin, joten puoliskot oppinevat tuntemaan toisensa vain yhteisestä logosta”, luonnehtii Lääkärilehden toimitus vuoden suurinta vauvaa.

Tuikitärkeät lääkärit pelastavat

”Kauhajoen ampumisturmaa seuranneessa yhteisöllisessä paniikissa haettiin apua lääkäreiltä, joiden pitäisi pystyä menemään takuuseen aseluvan hakijan psyykestä. Osoittaa lääkärien ammattikunnan nauttiman yhteisöllisen arvostuksen, mutta toisaalta myös sen, miten kädettömiä viranomaiset Kauhajoen ja Jokelan jälkeen ovat olleet”, luonnehtii Lääkärilehden toimitus vuoden 2008 traagisinta uutistapahtumaa.

”Todella mielenkiintoinen oli sisäministeriön ja STM:n köydenveto asiassa. Sekä yleensä se, miten asiaa julkisuudessa pohdittiin: voiko lääkäri mennä takuuseen potilaan psyykestä ja onko kohtuullista kuormittaa lääkäriä tällä asialla”, toimituksessa pohdittiin.

Lääkärien tärkeys nousi esille vuoden aikana monta kertaa. Puheenvuorot terveyskeskusten tulevaisuudesta, väestövastuun kriisistä ja Paras-hankkeen sekä kuntaliitosten vaikutuksesta lääkärin asemaan olivat tänä vuonna erityisen kuuluvia. Onhan uudistuksia paljon menossa, kun esimerkiksi kansallista potilastietoarkistoa rakennetaan, mutta varmasti näkyvät ja hätkähdyttävät uutistapahtumat vaikuttivat lääkäreitä tunnettuun kiinnostukseen.

Kriittisimmät lääkäri-luonnehdinnat varmasti käytiin julkisuuden keskusteluissa vuokrafirmojen huippuansioista, yksityislääkärien verotustulkinnoista ja siitä, ettei pelkkä hoitotakuu poistanutkaan leikkausjonoja. Vasta sanktiot pistivät niihin toden teolla vauhtia. Raha pisti vauhtia myös kuntiin, jotka järjestivät nopealla tahdilla vuodepaikkoja vanhuksille, jotta saisivat nämä pois ”sakkopaikoilta” sairaaloista.

Lääketiede otti askelia, lääketeollisuus jakoi potkuja

Lääketieteen tutkimusrintamalla tapahtui vuoden aikana isompia ja pienempiä edistysaskeleita. Niiden todellinen merkitys avautuu yleensä vasta sitten, kun aikaa on kulunut.

Lääketieteen Nobel-palkinnon pokkasivat vuonna 2008 saksalainen virustutkija Harald zur Hausen ja ranskalaisvirologit Françoise Barré-Sinoussi ja Luc Montagnier. Ranskalaistutkijat löysivät HI-viruksen ja määrittivät sen biokemialliset ominaisuudet 1980-luvun alussa. Harald zur Hausen puolestaan havaitsi osan papilloomaviruksista olevan yhteydessä kohdunkaulan syöpään. Parikymmentä vuotta sitten hän onnistui eristämään potilaiden syöpäkudoksesta HPV-16- ja HPV-18-virusten DNA:ta.

”Ensimmäisen elimen, eli henkitorven, kasvattaminen kantasoluista on varmasti yksi lääketieteen vuoden merkkitapauksia”, arvioi Lääkärilehden toimitus.

Toimituksen listalta löytyy lisää edistysaskeleita. Silmänpohjan rappeutumissairauksiin on ensi kertaa saatu hoitoja, muun muassa geeninsiirrolla. Myös malariarokotteista on viimein saatu lupaavia tuloksia.

Toisaalta etenkin lääkekehityksessä on myös synkkiä pilviä taivaalla. Lääketeollisuudessa lääkeputkia karsitaan ja väkeä vähennetään tutkimuksen ja tuotannon siirtyessä pikku hiljaa Intiaan ja Kiinaan.

Toisaalta Kiinasta kantautui vuonna 2008 vakavia terveysskandaaleja, kuten hepariinin raaka-aineen kontaminaatio sekä maidon melamiiniskandaali.

Myös muut lehdet tekevät listauksia vuoden merkkitapahtumista. Tekniikka&Talous-lehti siteeraa Science-lehteä, jonka mielestä vuoden tärkein tiedelöytö on solujen uudelleenohjelmointi. Harvardin yliopiston, Whitehead-instituutin ja MIT:n ja Harvardin yhteistutkimuslaitoksen Broad-instituutin tutkimus todistaa, että hiiri- tai ihmissolut on mahdollista palauttaa kantasoluiksi senkin jälkeen, kun ne ovat erilaistuneet esimerkiksi iho- tai verisoluiksi.

Suomen Lääkärilehden listaus oli tässä. Paljon muutakin tapahtui. Mikä oli sinun mielestäsi terveyspolitiikan tai lääketieteen vuoden merkittävin tapahtuma? Kommentoi uutista alla olevan linkin kautta.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030