Ajan­kohtai­sta

Tartossa kasvaa karaistuneita lääkäreitä

– Ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta viihtyvät suomalaiset Tartossa erinomaisesti, vakuuttaa Maria Olli.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/mariaolli.jpg

Tartosta valmistuu karaistuneita, sopeutumiskykyisiä ja kielitaitoisia lääkäreitä. Vuoden alussa opintojen ääreen Tarton yliopistoon palaa sata suomalaista lääketieteen opiskelijaa.

– Tartossa eläessä ja opiskellessa tuntuu, että Suomessa ollaan pumpulissa. Viro on kova elämänkoulu, summaa Tarton neljännen vuoden lääkäriopiskelija Iiro Karhiaho Helsingistä.

– Jos Virossa pärjää, pärjää missä vain. Kulttuuri on niin erilainen. Ponnistelut alkavat jo asuntoa etsiessä, sillä kaikissa ei ole suihkua tai muita mukavuuksia.

Toisin kuin moni muu Tarton suomalainen, Karhiaho ei pyrkinyt opiskelemaan Suomessa.

– Tulin Tarttoon suoraan. Enää ei tännekään pääse kuka hyvänsä. Vaatimustasoa on nostettu, minkä vuoksi keskeyttäneitä on nykyään vähemmän.

Karhiahon mukaan suomalaisopiskelijat menestyvät Tartossa hyvin ja yliopiston henkilökunta pitää heitä arvossa. Suomalaiset ovat vieneet Viroon mukanaan suomalaisen opiskelukulttuurin.

Tarton erikoisuuksia on lunttaaminen, mitä paikalliset opiskelijat harrastavat yhä paikoin. Kilpailu maksuttomista opiskelupaikoista on niin kova, ettei epärehellisiäkään keinoja aina kaihdeta. Suomalaiset tunnetaan Tartossa rehellisyydestään.

Osoitus Tarton suomalaisten aktiivisuudesta on lääkäriopiskelijoiden oma yhdistys TaSLO, joka on rekisteröity Suomessa. Maria Olli, lähtöisin Jyväskylästä, on sen puheenjohtaja.

Kaikki palaavat takaisin Suomeen

Jyväskylästä Tarttoon viisi vuotta sitten saapunut Heidi Kanala koki kulttuurisokin. Hänellä oli vertailukohtaa opiskeluun Suomessa, sillä hän oli lukenut Kuopiossa biokemiaa kaksi vuotta.

– Ensimmäisten kuukausien aikana olin palaamassa Suomeen monta kertaa, mutta äiti tuli aina hätäpuhelun jälkeen Tarttoon henkiseksi tueksi. Tuolloin ei Tartossa ollut vapaa-ajanvietto- ja ostosmahdollisuuksia, toisin kuin nyt. Kanala, kuten muutkin suomalaiset, opiskeli ensin kaksi vuotta englanninkielisessä ryhmässä, josta hänet siirrettiin vironkieliseen ryhmään.

– Kielitaitoni oli siinä vaiheessa riittävän hyvä. En silti usko, että ulkomaalainen voi koskaan oppia täydellisesti viroa. Osaan oman alani sanaston hyvin, mutta en esimerkiksi talouteen liittyvää erikoissanastoa.

Viron väestöstä kolmasosa on venäjänkielisiä, mutta venäjän opiskelu on Tartossa vapaaehtoista. Suomalaiset eivät pidä venäjän oppimista tarpeellisena, sillä opintojen jälkeen he palaavat kaikki Suomeen.

– Suomeen ei palata vain parempien palkkojen vuoksi. Virossa on mielenkiintoista ja viihdymme, mutta tämä maa on jo nähty. Nyt haluan uusia kokemuksia jossain muualla, ehkä Suomessa, paaluttaa Olli.

Elämää, vai seuraavaa tenttiä varten?

Opetusmetodit vaikuttavat Tartossa varsin rajuilta. Ulkoa oppimista on paljon, poissaoloja ei sallita ja palautetta opettajat antavat ronskisti. Opettajien käsittelyssä saa kiukkunsa ja ylpeytensä niellä monta kertaa, eikä opiskelijan tirahtaminen itkuunkaan ole harvinaista.

– Opiskelu on koulumaista. Kurssi saattaa kestää viisi viikkoa ja sen aikana saa olla pois vain kerran, jos sitäkään. Saman lopputentin saa tehdä kolme kertaa. Kolmannen kerran voi yrittää heti tai vaihtoehtoisesti odottaa vuoden ja tehdä tentin sitten. Jos kolmannellakaan kerralla ei tärppää, tulee erotetuksi, valottaa Kanala.

– Tentit ovat usein suullisia ja niissä voi saada haukut naamalleen. Opettaja voi todeta, että ei sinusta taida olla lääkäriksi. Toisaalta höykyttäminen karaisee ja nostaa sietokykyä, miettii kolmannen vuoden opiskelija Lotta Immeli Helsingistä.

Iiro Karhiahon mukaan Virosta puuttuu hyvin toimiva seniorikulttuuri ja lääkäreiden välinen kollegiaalisuus. Opetuskulttuuri muuttuu hiljalleen inhimillisempään suuntaan, kun virolaisopettajat saavat kokemusta käytännöistä ulkomailla ja virolainen yhteiskunta avautuu.

– Eron opetukseen Suomessa voi kiteyttää niin, että Suomessa opiskellaan elämää ja ammattia varten, mutta Virossa seuraavaan tenttiin.

– Pahimmillaan simputtaminen synnyttää kostonkierteen, jossa nöyryytetyksi tullut lääkäri purkaa kiukkunsa omiin alaisiinsa.

– Ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta viihtyvät suomalaiset Tartossa erinomaisesti, vakuuttaa Olli.

Kandi voi päivystää vain Suomessa

Kulttuurieroista huolimatta Tartossa koulutetaan osaavia lääkäreitä, minkä pani merkille Mediverkkokin avaamalla Tarttoon oman rekrytointitoimistonsa.

Tarton suomalaiset ovat Suomen terveyskeskuksissa haluttuja päivystäjiä, eikä kesätyöpaikan löytämisessä ole ongelmia. Kaikki Tartosta valmistuneet ovat työllistyneet Suomessa. Heidi Kanala kertoo olleensa viime kesän Malmin ja Herttoniemen sairaaloissa Helsingissä.

Sami Lotila

Kuva: Albert Truuväärt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030