Ministeri Risikko ei usko hallintohimmeleihin

– Ei se ole tämän päivän johtamista, että lääkäreiden työn sisällöstä päätetään ilman heidän kuulemistaan, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko.

http://www.laakarilehti.fi/pics/paularisikko.jpg

- Suomesta ei puutu näkemyksiä siitä, miten terveydenhuollon palvelut tulisi toteuttaa, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Yhteisymmärrys sen sijaan puuttuu.

Terveysrekkoja ja assistenttilääkäreitä poikinut Lääkäripäivien Uusi uljas terveydenhuolto 2020 -seminaari on Risikon mielestä hyvä esimerkki vallitsevasta näkemysten kirjosta.

– Yhteisymmärrys terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä kuitenkin puuttuu. Tämä on johtanut kestämättömien palvelumallien rakentamiseen Paras-hankkeen yhteydessä. Väljä Paras-puitelaki on antanut kunnille liian vapaat kädet rakentaa erilaisia malleja terveydenhuollon toteuttamiseksi. Noin kolmasosassa kunnista on päällekkäisiä rakenteita ja hallinnollisia ”himmeleitä”. Näitä tullaan korjaamaan terveydenhuoltolailla, Risikko ­sanoo.

Paras-puitelaki ohjaa terveyspalvelujen järjestämistä vaatimuksella, ­että terveydenhuollon palvelut tulee toteuttaa vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Osa malleista toimii, osassa potilas on Risikon mukaan unohdettu tyystin.

– Meillä ei selvästi ole rohkeutta ­irrottautua huonosta vanhasta ja tehdä oikeasti radikaaleja päätöksiä. Terveydenhuoltolaki tulee esittämään selkeän näkemyksen siitä, miten terveydenhuoltoa viedään eteenpäin. Tähän on kuitenkin vielä aikaa. Terveydenhuoltolaki esitellään hallitukselle vuoden päästä keväällä.

Paras-laki umpeutuu vuonna 2012. Sen jälkeen kuntien terveyspalvelu­rakenteita tarkastellaan terveydenhuoltolain kautta. Epäkelvoimmat palvelurakenteet eivät yksinkertaisesti täytä sen vaatimuksia. Tilanne on Risikon mukaan tällainen esimerkiksi silloin, kun hoitoketjussa vastuu potilaan hoidosta on jaettu liian monen toimijan kesken.

Risikon hallintohimmeleiksi nimittämät palvelumallit saavat olla rauhassa vielä muutaman vuoden ajan. Ennen Paras-lain umpeutumista kuntia ei ­voida ohjata nykyistä raskaammalla kädellä niiden rukatessa terveydenhuoltoaan uusiksi.

Ammattilaisia on kuunneltava

Peruspalveluministeri Paula Risikko sanoo, että yksi hänen ministerikautensa suurimpia yllätyksiä on ollut se, miten vähän terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat saaneet osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Jos kunnat haluavat tuottaa Paras-lain jälkeenkin kelpaavia malleja, niiden on Risikon mukaan aika ottaa terveydenhoitoalan ammattilaiset ja potilasjärjestöt mukaan suunnitteluun.

– Vai ajatellaanko kunnissa, että hoitoalan ihmiset hoitakoot, ja me kuntapäättäjät päätämme? Lääkäripula osoittaa Risikon mukaan, että paikoin näin voi olla.

– Ei se ole tämän päivän johtamista, että lääkäreiden työn sisällöstä päätetään ilman heidän kuulemistaan. Kuka sitä kestää? Minkä tahansa ammattiryhmän edustaja valitsisi toisen vaihtoehdon, jos sellainen on olemassa, ­Risikko sanoo.

STM:n ylilääkäri Timo Aronkytö kertoi Ylen uutisten haastattelussa viikko sitten, että terveyskeskuksista voitaisiin tehdä kunnan omistamia osake­yhtiöitä, joiden osakkaita niissä työskentelevät lääkärit olisivat.

– Aronkydön idea ei ole niin radikaali kuin joissakin lehtikirjoituksissa on ­annettu ymmärtää. Se mikä toimii muualla ei välttämättä toimi meillä. On pohdittava, onko Aronkydön malli parempi kuin terveyskeskusten myyminen keikkafirmoille, Risikko alustaa keskustelua.

Juha-Pekka Honkanen

Kuva: Jukka Uotila