Professorit ja tieteentekijät moittivat äänensä hukkuneen

Yliopistouudistuksesta käyty lausuntokierros taisi olla vain teatteria, kritisoivat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

– Lakiehdotuksen valossa näyttää siltä, että yliopistohenkilöstön ääntä ei ole kuunneltu. Henkilöstölle hyvin keskeiset ongelmat, mm. palvelussuhteen muuttaminen työsuhteeksi, kelpoisuusehdot johtosääntöihin, ulkopuolisenemmistö yliopistojen hallituksiin, ovat säilyneet kiveen hakattuina lainvalmistelun alusta lähtien, kritisoivat kannanotossaan Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

– Lausunnoilla, kuulemisilla ja muulla vaikuttamisella ei ilmeisesti ole ollut mitään vaikutusta henkilöstön kannalta keskeisiin asioihin. Miksi henkilöstön kanta ei ole tärkeä? Oliko lausuntokierros vain teatteria, ihmettelevät Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm.

Yliopistojen henkilöstö siirretään virkasuhteista työsopimussuhteisiin 1.1.2010. Ylimmät laillisuusvalvojat (korkein hallinto-oikeus, oikeuskansleri ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies) tukivat yliopistolakiluonnokseen antamassaan lausunnossa kaikkien henkilöstöjärjestöjen näkemystä siitä, että virkasuhde sopii työsuhdetta paremmin julkisen vallan käyttöön. Lisäksi nämä tahot katsoivat, että virkasuhde takaa yliopistotyössä välttämättömän riippumattomuuden.

Kelpoisuusehdot eivät ole itsestäänselvyys

– Päättäjät ovat koko yliopistouudistuksen ajan vakuuttaneet, että henkilöstön asema turvataan siirtymäaikana. Lakiehdotuksen voimaanpanolain kirjaus ei kuitenkaan järjestöjä tyydytä – se jättää tilanteen vielä kovin auki. Se ei riitä takamaan palvelussuhteen ehtojen vähimmäistason siirtymistä uusimuotoisiin yliopistoihin. Vakuuttelut ja aikomiset eivät riitä henkilöstöjärjestöille tässä jokaista yliopistolaista koskevassa tärkeässä kysymyksessä, moittivat järjestöt.

Suurin osa yliopistoista ja henkilöstöjärjestöt pitivät lausunnoissaan tärkeänä henkilöstön kelpoisuusvaatimusten säätämistä edelleen valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen mukaan kelpoisuusehdot jäisivät kuitenkin yliopistokohtaisten johtosääntöjen varaan.

- Kelpoisuusvaatimukset eivät ole itsestäänselvyyksiä niin kuin lakiehdotuksen perusteluissa väitetään. Päinvastoin ne ovat olleet tärkeä laadun tae. Opetuksen ja tutkimuksen taso uhkaa lähteä madaltumaan, jos yliopistot tinkivät kelpoisuusehdoista. Tämä ei voi olla heijastumatta tutkintojen ja tutkimuksen tasoon, liitot huomauttavat.

Liitot eivät pidä hyvänä myöskään sitä, että yliopiston hallitus ei ole vastuussa millekään hallintoelimelle. Esimerkiksi osakeyhtiössä hallitus on vastuussa yhtiökokoukselle. Lakiehdotuksen mukaan yliopistokollegio voi vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään vain hallituksen esityksen perusteella.

Dosenttilaitoksen säilyminen tärkeää

Opetusministeriö lähetti yliopistolakiluonnoksen lausuntokierrokselle viime elokuussa. Lausuntoja kertyi marraskuun loppuun mennessä yhteensä 160. Muutamissa kohdissa lainvalmistelijat ovat ottaneet huomioon lausuntojen henkeä. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto pitävät hyvänä, että yliopistokollegion asemaa on hieman vahvistettu, dosenttilaitoksen säilymistä on tarkennettu ja säätiöyliopistoihin tulee monijäseninen hallintoelin.