Kriisiviestintä mittaa organisaation johdon kyvykkyyden
Kriiseissä korostuvat johtaminen ja viestintä, toteaa uusin Työ Terveys Turvallisuus -lehti.
Työyhteisön tai yrityksen joutuessa kriisitilanteeseen, ratkaisevaa on tiedotuksen onnistuminen. Jos tiedottaminen epäonnistuu, se paljastaa myös johtamisen puutteet.– Kun valitaan johtajia, pitäisi pohtia, onko ehdokkaalla kykyä selviytyä johtamisesta myös kriisitilanteissa. Kriisi voi kohdata mitä tahansa organisaatiota milloin tahansa", sanoo tutkija Hannele Seeck. uusimmassa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä.
Kriisijohtamiseen ja -viestintään erikoistunut Seeck työskentelee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksessa.
Kriisiä pitää Seeckin mukaan johtaa sekä oman organisaation sisällä että julkisuudessa.
– Kun kriisi puhkeaa, organisaatiolla on tunti aikaa tulla esiin. Tunnissa täytyy siis löytyä työntekijöiden sekä median eteen turvalliset kasvot kertomaan, että asiat ovat hoidossa. Silloin testataan, kuinka hyvin kriiseihin on varauduttu, kuinka nopeasti tieto kulkee organisaation sisällä ja miten varmistetaan, että julkisuuteen leviävä tieto on totuudenmukaista eikä jää huhujen armoille, Seeck tiivistää.
Esimerkiksi Nokian vesikriisissä vuoden 2007 lopussa tiedonkulku kangerteli sekä kuntaorganisaation sisällä että kuntalaisiin päin. Silloin kriisille antoi televisiouutisissa kasvot vihainen nokialaisnainen: "Kalliita vesimaksuja maksetaan, ja paskaa tulee kraanasta!"
TTT-lehti ilmestyy tänään tiistaina.
Ulla Järvi
