Aleksitymiaa lähes joka kolmannella vanhuksella
Joka kymmenes suomalaisista aikuisista kärsii aleksitymiasta.
Aleksitymian esiintyvyydestä on tehty ensimmäinen suomalainen epidemiologinen tutkimus.
Aleksitymiallallahan tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista, samoin kuin vaikeus kuvata tunteita muille.
Psykiatrian erikoislääkärin Aino Mattilan Tampereen yliopistossa tekemässä väitöstutkimuksessa todettiin, että 10 prosenttia suomalaisista aikuisista on aleksityymisiä. Miehet (12%) ovat naisia (8%) aleksityymisempiä, joskin sekä miehet että naiset tunnistavat tunteensa yhtä hyvin. Miehillä on kuitenkin enemmän vaikeuksia tunteidensa kuvailemisessa muille ja naisia useammin taipumusta nk. ulkoistavaan ajatteluun.
Aleksitymia lisääntyi siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin: 30–44-vuotiaista noin viisi prosenttia oli aleksityymisiä, kun 85–97-vuotiaiden ryhmässä vastaava luku oli jo 29 prosenttia.
Aleksitymian ja iän yhteyttä voivat selittää Mattilan mukaan joko ikääntymiseen liittyvät aivomuutokset tai nk. kohortti-ilmiö. Jälkimmäisessä tapauksessa eri aikoina eläneiden sukupolvien kyky tunnistaa ja kuvailla tunteita olisi kehittynyt eri tavoin. Erilaiset yhteiskunnalliset seikat kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja koululaitoksen kehittyminen, ydinperheen merkityksen kasvaminen ja tuloerojen tasoittuminen ovat saattaneet luoda aikaisempaa suotuisammat edellytykset lasten tunne-elämän kehittymiselle.
Aleksitymian ja vähäisen koulutuksen sekä matalan tulotason välillä oli myös yhteys. Aleksitymian todettiin lisäksi olevan yhteydessä työuupumukseen, huonommaksi koettuun terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja somatisaatioon eli korostuneeseen ruumiillisten oireiden kokemiseen.
Aiempien tutkimusten mukaan aleksitymia liittyy moniin mielenterveyden häiriöihin ja ruumiillisiin sairauksiin. Sen on myös todettu aiheuttavan negatiivisia reaktioita hoitavissa ihmisissä, minkä vuoksi aleksitymia saattaa vaikuttaa haitallisesti hoitokontaktin laatuun.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin aleksitymian esiintyvyys 30 vuotta täyttäneillä suomalaisilla aikuisilla Kansanterveyslaitoksen keräämässä edustavassa Terveys 2000 –aineistossa. Samalla tutkittiin, onko aleksityymisyys yhteydessä työuupumukseen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja somatisaatioon. Väitöskirja-aineiston koko vaihteli kysymyksenasettelun mukaan 3322:sta 5454:än tutkittavaan.
Ulla Järvi
